Moni koululainen saa ensimmäisen älypuhelimensa ala-asteen alussa. Hyödyllinen kapistus on valitettavasti myös väline kiusata.
Espoon Saunalahden koulun neljännen luokan luokanopettajan Taru Ikäheimosen mukaan somekiusaamista pohtii jokainen opettaja.
– Yhtenäisiä ohjeita ei ainakaan meidän koulussamme ole, mutta opettajat puhuvat aiheesta omien oppilaittensa kanssa.
Ikäheimonen sanoo, että hänen opettamillaan luokilla kiusaaminen on yleensä tullut ilmi nopeasti: joko kiusattu on kertonut itse tai hänen kaverinsa ovat tulleet opettajan juttusille.
– Ja ainakin pienemmästä lapsesta näkee heti, jos häntä kiusataan.
Kymmenen vuotta sitten somekiusaamiseen ensimmäisen kerran törmännyt Ikäheimonen sanoo, että vuosien saatossa hän on oppinut muutaman keinon puuttua kouluissa tapahtuvaan somekiusaamiseen – tai suitsia sitä etukäteen.
1. Käytöstapojen kertaaminen paikallaan
– Kuten kaikki, myös somekäytös, lähtee käytöstavoista ja siitä, miten puhumme toisillemme. Olemme paljon puhuneet oppilaiden kanssa siitä, että jos jotakin asiaa ei kehtaa sanoa kasvotusten, ei sitä myöskään pidä kirjoittaa someen. Että se ei ole mikään verho, jonka suojista huudellaan.
– Alakouluikäisten somekiusaaminen on lähinnä nimittelyä WhatsAppissa, Musicalissa tai Snapchatissa. Kaveria saatetaan haukkua urpoksi tai tyhmäksi, tai tanssiesitystä kommentoida surkeaksi. Somessa jaettavien nöyryyttävien somevideoiden kuvaaminen tulee kuvioihin yleensä yläasteella.
2. Yhteistyötä kodin kanssa
– Vastuu lapsen somen käytöstä kuuluu vanhemmille, sillä kouluilla ei toistaiseksi ole valtuuksia puuttua oppilaiden somettamiseen. Voimme kuitenkin vaikuttaa somekäyttäytymiseen. Olen ottanut asian yleensä esille lukukauden ensimmäisessä vanhempainillassa, sillä olen mielelläni kuullut, millaisista asioista lasten kanssa on sovittu somen ja puhelimen käytöstä.
– Usein koululaiset haluavat perustaa luokan yhteisen WhatsApp-ryhmän. Joskus olen ehdottanut, että ryhmään voisi kuulua myös yksi vanhempi, sillä se voisi ehkäistä kiusaamista. On todella tärkeää, että koulut ja kodit tekevät tässä asiassa yhteistyötä. Tietenkin aina on vanhempia, joiden mielestä lapset saavat käyttää somessa juuri sellaista kieltä, kuin heitä huvittaa. Silloin asioihin puuttuminen on ongelmallisempaa.
3. Somesäännöt paperille
– Lasten ja vanhempien on hyvä sopia selkeät somesäännöt. Vanhempainilloissa olen esittänyt myös toiveen siitä, että vanhemmat tutustuisivat sovelluksiin, joita heidän lapsensa käyttävät. Vaikka vanhemmilla on oikeus käydä läpi lapsensa puhelinta, paremmin asia hoituu yhdessä lapsen kanssa.
4. Todisteet talteen!
– Somekiusaamisen varalle kannattaa tehdä toimintasuunnitelma. Eli miten toimitaan, jos joutuu somekiusaamisen kohteeksi. Olen sanonut oppilailleni, että jos joku haukkuu heitä WhatsAppissa, ikävää viestiä ei pidä poistaa. Siitä pitää ottaa kuvakaappaus mahdollisimman nopeasti. Somekiusaamista – kuten kaikkea kiusaamista – on aina huomattavasti hankalampaa ratkoa, jos joudutaan sana sanaa vastaan -tilanteeseen.
Lue lisää:
Koululaisten WhatsApp-ryhmissä käytävä draama työllistää kouluissa – "Vastuu on kodilla"