Kisalähetykset Areenassa ja TV2-kanavalla 2.-12.8. Kaikki Super-EM:stä osoitteessa yle.fi/superem.
Karsten Warholm juoksi Tampereen Pirkkahallin alkuvuodesta kansainvälisiin otsikoihin.
Helmikuisessa kilpailussa norjalainen rikkoi 300 metrin aitojen uuden sisäratojen maailmanennätystuloksen 34,26. Edellinen ennätys oli 16 vuoden takaa ja parani yli kahdella sekunnin kymmenyksellä.
Jo ennen tätä hän oli kuitenkin jo kuuma nimi yleisurheilussa. Edellisenä kesänä norjalainen oli pinkonut sensaatiomaisesti 400 metrin aitojen tähtien ohi maailmanmestariksi.
Viime vuodet ovat olleet nuorelle Warholmille kovaa kehitystä. Niiden aikana hän on vaihtanut moniottelijasta juoksijaksi, noussut suursuosioon ja luonut tulevaisuudelleen kovat odotukset.
Nuoruus yhtä mitalisatoa
Ulsteinvikin kaupungissa ei ole juuri mitään ihmeellistä. Kaupungin määritelmäkin on vähän siinä ja siinä, sillä se sai virallisesti asemansa kaupunkina vasta vuosituhannen alussa.
Kuuden tuhannen asukkaan rannikkokaupunki tunnetaan parhaiten telakoistaan. Julkisuutta ovat tuoneet myös IL Høddin jalkapallojoukkue ja Norjan naisten maajoukkuemaalivahti Erika Skarbø. Kaikki nämä ovat kuitenkin jäämässä tuoreen kultakimpaleen varjoon.
Ulsteinvikissä tekeminen on vähissä, ja viimeistään teini-iässä nuoriso joutuu käyttämään mielikuvitusta keksiäkseen mielekästä tekemistä. Karsten Warholmille se oli perinteikkään hiihdon sijasta yleisurheilu. Hänestä kasvoi lupaava moniottelija, joka lajinsa myötä pääsi myös matkustelemaan pienen kotipaikkakuntansa ulkopuolelle.
Norjan tasolla Warholm oli jo juniorina suvereeni. Jos hän osallistui kilpailuun, hän todennäköisesti voitti. Parhaana vuotenaan Warholm muistaa voittaneensa nuorten Norjan mestaruuskisoissa kahdeksan kultamitalia. Kaikkiaan niitä kertyi teinivuosien mittaan yli sata kappaletta.
Vahvaksi piirteeksi muodostui jo varhain Warholmin horjumaton motivaatio. Häntä oli lähes mahdotonta saada luovuttamaan. Moni on sanonut luulleensa Warholmia ensinäkemän perusteella jopa ylimieliseksi urheilijaksi, mutta huomanneensa nopeasti kyseessä olevan vain vankkumattomasti itseensä luottava taistelija.
– Tavatessamme tiesin jo hänen lahjakkuudestaan, mutta olin enemmän huolissani hänen egostaan. Siksi päätin vierailla hänen perheensä luona, ennen kuin tein päätöksen valmennussuhteen aloittamisesta. Silloin tajusin, että ei hänellä mitään suurta egoa ole, vaan äärimmäisen korkea itseluottamus, valmentaja Leif Olav Alnes kuvaili BBC:lle.
Vuonna 2013 Warholm näytti potentiaalinsa suhteessa kansainväliseen tasoon voittaessaan kahdeksanottelun nuorten maailmanmestaruuden. Kahta vuotta myöhemmin hän otti kymmenottelun hopeaa alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa. Näyttävänä lisänä – ja osoituksena kovasta kunnostaan – hän juoksi kymmenottelun ohessa samoissa kisoissa alkuerien ja välierien jälkeen 400 metrin aitajuoksun loppukilpailussa toiseksi.
Hänen selkeä heikkoutensa oli heittolajeissa. Warholm muun muassa haki apua maanmieheltään, keihäänheittotähti Andreas Thorkildsenilta saadakseen lisää metrejä heikkoon kohtaansa, keihäänheittoon.
Halu kehittyä oli valtava – ja on edelleen.
– Hänen tyylisessään harjoittelussa on hirveä riski. Jos Oskari kokeilisi samaa, siitä ei tulisi yhtään mitään. Warholm näyttää kuitenkin kestävän sitä ottelupohjiensa ansiosta. Kaveri on todellakin urheillut elämässään, suomalaisaituri Oskari Mörön valmentaja Atte Pettinen päivitteli vielä viime vuonnakin STT:n haastattelussa.
Harjoittelu moniottelijana ei koskaan ehtinyt realisoitua huipputasolle Warholmin vaihtaessa kokonaan juoksuun, mutta Thorkildsenilta tarttui asennetta, joka näkyy tänäkin päivänä kivikovana pääkoppana.
Kokeneen heittäjän oppi henkisen puolen suhteen on ollut arvokasta, sillä Warholmista kasvoi maailman kärkinimi lajissa, jota pidetään yhtenä yleisurheilun raaimmista suorituksista.
Läpimurto kotikentällä
– Olimme seuranneet hänen kehittymistään jo muutamia vuosia. Hän menestyi nuorten kisoissa niin Norjassa kuin kansainvälisestikin. Uskoimme, että hänestä voisi tulla kymmenottelun olympiavoittaja, norjalainen yleisurheiluvaikuttaja Steinar Hoen muisteli BBC:lle viime talvena.
Hoen on Oslossa järjestettävien Bislett Gamesien kilpailunjohtaja. Tapahtumalla on pitkät perinteet, sillä ensimmäinen kansainvälinen kilpailutapahtuma järjestettiin jo yli 90 vuotta sitten. Nykyisin se on mukana Timanttiliigankin kalenterissa.
Sen myötä Norjaan on saatu houkuteltua yleisurheilun suuria tähtiä. Kansansuosikki Thorkildsenin ja kilpakumppani Tero Pitkämäen kaksintaistelut keihäskisassa olivat pitkään yksi vetonaula, samoin sprinttimatkoja dominoinut showmies Usain Bolt. Jamaikalainen oli tapahtuman monivuotinen johtotähti, jonka ympärille tapahtuman markkinointi rakennettiin. Bolt vei samalla mukanaan myös valtavan osan kisojen palkintopotista.
Nyt Bolt on lopettanut, samoin Thorkildsen. Bislett Gamesillä on kuitenkin uudet kasvot. Panostuksia on laitettu yhä enemmän kotimaisiin huippuihin, ja nimenomaan Warholmista on alkanut muodostua kisojen keulakuva.
Vuonna 2015 Hoen antoi 400 metrin kilpailun lähtöviivalla paikan Warholmille. Siitä tulikin käänteentekevä hetki, joka alkoi muuttaa urasuunnitelmia.
– Hän ansaitsi paikan EM-kisoihin. Siellä taas hän sai paikan olympialaisiin, missä hän oli lähellä edetä heti loppukilpailuun, Hoen muisteli BBC:n haastattelussa.
– Sen vuoden aikana hänen piti kehittyä nuorten kymmenottelijasta miesten tason kymmenottelijaksi. Hänestä tulikin kuitenkin niin hyvä 400 metrin juoksija, että hän päätti alkaa harjoitella vain 400 metriä.
Tänä päivänä Bislett Games voidaan huoletta rakentaa Warholmin ympärille. Jo nuorena urheilijana hänestä on tullut kansainvälisestikin kuuluisa juoksija, jota norjalaisyleisö matkustaa mieluusti katsomaan kaukaakin. Ratkaiseva käänne tuli viime kesänä, kun Warholm voitti 400 metrin kilpailun uudella Norjan ennätysajalla.
Samalla viivalla oli muiden muassa hallitseva olympiavoittaja Kerron Clement.
– Päivää ennen kuin Karsten voitti tänä vuonna Bislettissä kukaan ei tiennyt kuka hän on, mutta nyt tietävät kaikki ja se näkyy heti lipputuloissamme. Olemme käytännössä myyneet mainospaikat jo loppuun, mikä on ennenkuulumatonta, Hoen hämmästeli.
Nousu on ollut jyrkkä, sillä vain reilu vuosi aiemmin Warholm oli vielä kymmenottelija. Pelätystä egosta ei ollut jälkeäkään matkalla Oslon kisoihin.
– On mahtavaa, jos 50 ihmistä katsomossa tuntee minut. Se on enemmän kuin tarpeeksi. Minun aikani koittaa vielä, mutta nyt yritän vakuuttaa vain heidät. Tyttöystävänikin katsoo television välityksellä, Warholm sanoi IAAF:n verkkosivujen mukaan kilpailua edeltävässä lehdistötilaisuudessa.
Tuskin hänkään vielä osasi arvata, että oma aika koittaisi niin nopeasti kuin lopulta tapahtui. Yhtäkkiä hän nimittäin ponnisti norjalaislehtien etusivulle.
Ja lisää oli luvassa. Vain neljä päivää myöhemmin Warholm toisti temppunsa Timanttiliigan seuraavassa osakilpailussa Tukholmassa. Historialliseen tyyliin lajin kokonaiskisaa johti yhtäkkiä norjalainen urheilija.
– Kaikkien on nyt varmasti hyvä rauhoittua vähän. Timanttiliigan ja MM-kisojen välillä on vielä iso ero, ja yritän parhaani mukaan pysyä nöyränä, Warholm toppuutteli jälleen Norwegian Americanin mukaan lehdistön tivatessa menestysmahdollisuuksia loppukesän MM-kisoissa.
– Näen itseni todella tavallisena tyyppinä. Nyt on tärkeää muistaa, että olen vasta urani alussa ja matkaa on vielä paljon edessä.
Omaa luokkaansa
Jälleen kerran Warholm oli kuitenkin aliarvioinut itsensä.
Viime kesän yleisurheilukausi huipentui MM-kisoihin, eikä norjalainen voinut uskoa omaa saavutustaan. Hän juoksi ensimmäiseen maailmanmestaruuteensa ja ajalla 48,35 taakse jäi jälleen Clement – samoin Qatarin Abderrahman Samba, kova kilpakumppani. Hän oli Lontoon kisojen nuorin yksilölajien kultamitalisti.
Maalin tulleen Warholmin epäuskoinen ilme alkoi levitä sosiaalisessa mediassa välittömästi. Samaan aikaan norjalainen pyysi uutistoimisto Reutersin valokuvaajaa nipistämään häntä nähdäkseen, oliko uskomaton voitto totta. Sen jälkeen 21-vuotias iski päähänsä viikinkihatun ja harteilleen Norjan lipun, ja aloitti juhlansa.
Tänä vuonna vauhti on jatkunut, vaikka Samba onkin ollut Timanttiliigassa vahvempi. Matkalla EM-kilpailuihin Warholm on parantanut Norjan ennätystään yli puolella sekunnilla. Euroopan vuoden kuusi nopeinta aikaa ovat hänen nimissään ja lähin uhkaaja – MM-hopeaa viime vuonna juossut Turkin Yasmani Copello – juoksee vielä yli 48 sekunnin aikoja, kun taas Warholmin ennätys on tällä hetkellä 47,65. Berliinissä norjalainen juoksee kovan tuplan, sillä hän juoksee myös 400 metrin sileän ratakierroksen.
Warholm on noussut kuin salamaniskusta lajinsa tähdeksi ja yhdeksi koko yleisurheilumaailman kiinnostavimmista hahmoista. Salamasta puheen ollen, nuorta norjalaista on nyt alettu asetella myös yhdeksi Boltin mahdollisista manttelinperijöistä yleisurheilun kansansuosikkina.
Kansainvälisen yleisurheiluliiton puheenjohtaja Sebastian Coe kuvaili MM-kisojen yhteydessä tämän hetken yleisurheilijoita pääosin turhan värittömiksi ja kaipasi valovoimaisempia persoonia. Maailmanmestaruuden jälkeen hän nimesi juuri Warholmin yhdeksi kiinnostavimmista nousevista nimistä.
Warholmille kansikuvapojan rooli sopii täydellisesti. Hän on nuori ja ilmaisee itseään fiksusti. Hän antaa haastatteluja mielellään ja vastaa kysymyksiin perusteellisesti. Hän on myös positiivinen ja rento persoona. Menestys on vain mansikka kakun päällä.
Voitettuaan MM-kullan Warholm muun muassa kertoi lyöneensä valmentajansa kanssa vedon, jonka mukaan hän saisi katsoa koukuttaneen Panttivangit-sarjan viimeisen jakson, jos voittaa mestaruuden. Finaalisuorituksen jälkeen hän kuitenkin oli liian uupunut avatakseen tietokonettaan.
– Bolt nousi suosikiksi olemalla vain oma itsensä ja siihen pyrin itsekin. Ihmiset saavat itse päättää, tykkäävätkö. En tarvitse kaikkien ihailua, mutta haluan suorittaa huipputasolla ja tuottaa ihmisille iloa. Katsotaan, minne se kantaa, Warholm kuvaili BBC:lle.
Toistaiseksi se on kantanut yllättävänkin korkealle. Kun Tokion olympialaiset koittavat kahden vuoden kuluttua, Warholm on vasta 24-vuotias. Lajinvaihtajalla on siis vielä valtavasti vuosia edessä, vaikka on jo nyt kehittynyt parissa vuodessa moniottelijasta 400 metrin aitojen tähdeksi.
Berliinin EM-kilpailut ovat ensimmäiset arvokisat, joissa Warholmilta todella odotetaan loistosuorituksia 400 metrin aidoissa. Siihen lienee syytä tottua, sillä ikänsä, tulostensa ja motivaationsa myötä hänellä on potentiaalia hallita ratoja vielä vuosikausia.
Lue myös:
Milloin Mäkelä loikkii ja Helander heittää? Katso tästä yleisurheilun EM-ohjelma
EM-mitaleita sataa kaatamalla Ylen kanavilla elokuussa – tätä on Super EM 2018
11 päivää EM-mitalien metsästystä 7 eri lajissa! Katso tästä Super EM 2018 -ohjelma