LUUMÄKI Kun Jukka Hirvikallio alkoi kuulla viljelijäkollegoiltaan oudoista havainnoista, hän riensi tarkistamaan tilanteen omilla pelloillaan.
Vastaan tuli surkea näky: gammayökkösen toukkia löytyi todella paljon. Ne olivat parissa päivässä ehtineet syödä Hirvikallion rypsipellosta pois kaikki vihreät osat.
Hirvikallio toimi niin nopeasti kuin pystyi. Hän osti kaupan viimeiset torjunta-ainekanisterit ja ruiskutti rypsipeltonsa heti, kun Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes heinäkuun viimeisenä perjantaina ilmoitti sallivansa ylimääräiset ruiskutukset gammayökkösen tuhojen pienentämiseksi.
– Tukesille iso kiitos, että se pystyi päättämään hätäluvasta näin pian.
Viljelijä Jukka Hirvikalliolla on 40 hehtaaria rypsipeltoa Luumäellä Etelä-Karjalassa.
Gammayökkönen yllätti viljelijät
Torjunta-aineiden kysyntä kiihtyi viime viikolla täysin yllättäen, kun suomalaispelloilla lähes tuntematon tuholainen, gammayökkösen toukka, ilmestyi näyttämölle.
Toukan torjuntaan sopivat aineet ovat nyt kaupoista lopussa.
Kasvinsuojelun asiantuntija Juha Sohlo ProAgriasta arvelee, että torjunta-aineet ovat lopussa laajemminkin Euroopasta.
– Viljelijöillä voi olla vielä omia varastoja, mutta kauppiailta ei torjunta-aineita enää tänä kesänä saa, Juha Sohlo kuvaa tilannetta.
Gammayökkösen myrkyttämiseen sopivia torjunta-aineita kuluu normaalisti eniten alkukesästä, kun kasvustoja ruiskutetaan kirvojen ja rapsikuoriaisten leviämisen estämiseksi. Kesän lopulla gammayökkösen toukkien tuhovoima yllätti kaikki.
– En osannut edes arvata, että pitäisi tällaista toukkaa osata pitää silmällä, sanoo viljelijä Jukka Hirvikallio.
Torjunta-ainetta ei riittänyt kaikille
Yleensä gammayökkösiä esiintyy Suomessa vain pieniä määriä. Niitä tiedetään viimeksi saapuneen Suomeen yhtä paljon kuin nyt vuonna 1946.
Koska torjunta-aineita ei kaikille viljelijöille ole riittänyt, joudutaan osalla tiloista nyt katselemaan vierestä, kun nopeaa tuhoa aiheuttava gammayökkösen toukka syö suihinsa koko kasvuston.
Juha Sohlo tietää tapauksia, joissa viljelijä on käynyt heinäkuun lopulla lyhyellä lomalla ja kotiin tullessaan joutunut toteamaan, että kasvustosta ei ole jäljellä juuri mitään.
Jukka Hirvikallio laskee menettäneensä noin puolet 30 000 hintaiseksi arvioimastaan rypsisadosta. Hirvikallion kasvattama rypsi jalostetaan rypsiöljyksi ja margariiniksi ravintokäyttöön.
Futistähti Ronaldon nimikkoperhonen
Biologi Jaakko Kulberg kertoo tuntevansa gammayökkösen käyttäytymisen hyvin.
Hän sanoo, että gammayökkönen on monille tuttu jalkapallon vuoden 2016 EM-kisoista, kun ranskalainen stadion oli täyttynyt vaelluksella olleista gammayökkösistä. Yksi perhonen kuvattiin viivähtämässä surevan supertähti Christiano Ronaldon otsalla.
Gammayökköset elävät Jaakko Kullbergin mukaan vähän kuin muuttolinnut. Erona on se, että toisin kuin linnut, sama perhosyksilö ei koskaan vaella takaisin etelään, vaan kyseessä on jo uusi sukupolvi.
Heinäkuun lopulla viljelysten kimppuun iskeneet toukat ovat Kullbergin mukaan alkukesästä Suomeen vaeltaneiden perhosparvien jälkeläisiä. Perhoset munivat paikkoihin, jossa vaikuttaisi olevan riittävästi ruokaa niiden toukille.
Munat kehittyvät toukiksi lämpötilasta riippuen 3–10 päivässä. Uusiakin perhosparvia Kullberg tietää saapuneen Suomeen vielä aivan hiljattain.
– Viime viikolla tutkakuvissa näkyi satojen miljoonien, jopa miljardien yksilöiden parvia, Kullberg kertoo.
Kullbergin mukaan lajia tavataan Suomessa vielä syyskuussa, ehkä jopa lokakuussa, mutta sen jälkeen se katoaa.
Ensi kesä on arvoitus
Perhosiin perehtyneen biologin Jaakko Kullbergin mukaan gammayökkösen toukkien viljelyksille aiheuttamalta tuholta suojauduttaisiin Suomessa parhaiten pitämällä huolta toukkien luontaisista vihollisista.
– Peltojen ympärillä pitäisi säilyttää tarpeeksi leveä kaistale villiä luontoa, jossa gammayökkösen toukkaa ravinnokseen käyttävät lajit selviytyvät.
Gammayökkösen liikkeitä ensi kesänä on mahdotonta vielä ennustaa. Mutta jos parvet jälleen vaeltavat sankoin joukoin Suomeen, on niillä vastassa aiempaa valveutuneempia viljelijöitä.
– Ensi kesänä tiedän tarkkailla kasvustoa ja ryhtyä ajoissa torjumaan, Hirvikallio sanoo.