– Niin kauan, ennen kuin ammattiapua on paikalla, maallikon apu on parasta, mitä ihminen voi saada.
Näin toteaa ensihoitaja Joni Hyyryläinen Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Hän tietää, kuinka ratkaisevaa maallikon ensiapu voi olla potilaan hengen kannalta.
– Kaikki ensiapu on aina hyödyllistä. Varsinkin, jos olet käynyt ensiapukurssin, niin kaikki, mitä kurssilla opetetaan on sellaista, mitä voi ihmiselle turvallisesti tehdä.
Hyvän ja onnellisen lopun saanut esimerkki maallikkoelvytyksestä on Tatu Vannisen tarina. Rytmihäiriön saaneen Vannisen pelasti paikalle sattunut ohikulkija, joka ei pelännyt toimia.
Mutta millä tasolla suomalaisten ensiaputaidot ovat? Osaammeko auttaa hätätilanteissa?
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan huoleen ei ole syytä.
– Kyllä suomalaisten ensiaputaidot ovat varsin hyvällä tasolla kokonaisuutena katsoen, arvioi ministeriön erityisasiantuntija Lasse Ilkka.
Älä viivyttele elvytyksen aloittamista – jokainen minuutti voi olla liikaa
Toki parannettavaakin on.
Esimerkiksi monet eivät aloita elvytystä, vaikka taito siihen ehkä olisikin. Lasse Ilkka viittaa Pamela Hiltusen väitöskirjatutkimukseen, jonka perusteella vain puolissa sydämenpysähdystapauksissa maallikko on antanut elvytystä ennen ensihoidon saapumista. Seuranta suoritettiin vuoden 2010 aikana.
– Potilaan ennusteen kannalta tietyt hätäensiaputoimet ovat aivan ratkaisevia, Ilkka toteaa.
Kun sydän pysähtyy, selviytymismahdollisuudet pienenevät kymmenen prosenttia jokaista minuuttia kohden.
Ensihoitaja Hyyryläisen omat kokemukset eivät ole täysin väitöskirjatutkimusta vastaavia, vaan hänen mukaansa ihmiset pääsääntöisesti ovat aloittaneet elvytyksen ennen ambulanssin tuloa.
– Ne, jotka eivät aloita elvytystä, ovat usein omilta fyysisiltä ominaisuuksiltaan sellaisia, että eivät jaksa tehdä elvytystä – vanhoja ihmisiä, sairauden tai muun asian takia heikon kunnon omaavia tai lapsia, jotka eivät välttämättä osaa tai voivat olla tilanteessa hätääntyneitä.
Jos elvytyksen perusperiaatteet eivät ole tuoreessa muistissa, lääkärin ohjeet elvytystä vaativien hätätilanteiden varalle voi tarkistaa täältä.
Elvytyksen lisäksi maallikko voi vaikuttaa merkittävästi potilaan selviytymisennusteeseen antamalla ensiapua tajuttomille tai kouristeleville potilaille. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi hengitysteiden pitämistä auki tai potilaan kääntämistä kylkiasentoon.
Myös isojen verenvuotojen tyrehdyttäminen on hyvä opetella.
Omia ensiaputaitojaan voi puolestaan testata täällä. Testi on toteutettu yhdessä Suomen Punaisen Ristin ensiavun kanssa.
Ambulanssin turhat keikat voivat viedä avun sitä oikeasti tarvitsevalta
Ensiaputaidoista on hyötyä myös silloin, kun hätätilanteen vakavuutta arvioidaan. Joskus voi olla, että haaveri on hoidettavissa kotikonstein, eikä ambulanssille ole tarvetta.
– Ehkä ihan kaikista pienistä haavoista ja kaatumisista ei välttämättä tarvitse soittaa 112:teen. Toki hätäkeskus arvioi, tarvitaanko ambulanssia vai ei, ensihoitaja Hyyryläinen toteaa ja toivoo maalaisjärjen käyttöä.
Hän arvelee, että ihmisten kynnys soittaa hätäkeskukseen on viime vuosina madaltunut.
Ambulanssin turhat keikat eivät ole vain turhaa työtä, vaan ne saattavat aiheuttaa hallaa jollekin toiselle.
– Se on huono asia, jos soitetaan apua, kun on nähty vain jonkun makaavan maassa, mutta ei ole menty paikalle katsomaan ja selvittämään tilannetta. Näin yksiköt, jotka sinne lähetetään, voivat olla pois jostain oikeasti kiirellisemmästä tehtävästä, sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Ilkka muistuttaa.
Hänen mukaansa näissäkään tilanteissa ei vaadita ihmeitä: riittää, että pysähtyy ja pyrkii esimerkiksi herättelemään tajuttomana makaavaa ihmistä.
Juuri tästä asiasta Ilkalla onkin huoli. Pysähtyvätkö ihmiset yhä harvemmin katsomaan, tarvitaanko apua ja toisaalta, millaista?
– Tutkimustietoa minulla ei ole, mutta oma havaintoni on, että tällainen olisi lisääntynyt, Ilkka toteaa.
Auttajat tarvitsevat palautteen
Suomessa ensiapukursseja on tarjolla esimerkiksi työpaikoilla tai armeijassa. Erityisasiantuntija Ilkan mukaan voisi kuitenkin olla hyvä, että ensiapua opetettaisiin peruskouluissa – mahdollista aiempaa opetusta enemmän.
– Meillä kaikki käyvät peruskoulun läpi, niin voisi miettiä sitä, miten nuorten kohdalla saataisiin kattavuus vielä paremmaksi.
Lisäksi on vielä yksi asia, johon Ilkka toivoisi muutoksen. Tällä hetkellä ensiapua antanut maallikko jää yleensä epätietoiseksi siitä, miten hänen auttamalleen potilaalle loppujen lopuksi käy.
Potilaan tietoja ei tietenkään voida luovuttaa eteenpäin, mutta joku keino Ilkan mielestä pitäisi olla, jotta auttaja saisi toimistaan palautteen.
– Kun on tehnyt jotain, tulevaisuuden ja mahdollisen seuraavan tapauksen osalta auttaisi varmasti hyvin paljon, jos olisi saanut palautetta siitä, miten meni ja toimiko oikeiden periaatteiden mukaisesti. Uskon, että näin kuka tahansa olisi jatkossa huomattavasti valmiimpi toimimaan.
Lue lisää:
Osaatko auttaa hätätilanteessa? Testaa ensiaputaitosi
Tutkimus: Maallikko jättää usein elvytyksen antamatta, vaikka voisi pelastaa sydänpotilaan
Näin pelastat tukehtuvan – älä epäröi ensiavun kanssa
Ensiavun antamista ei pidä pelätä
Nopea ensiapu voi pelastaa hengen – ensiapukurssilla oppii nykyisin defibrillaattorin käytön