Maatalousyrittäjä Markku Erelä kävelee vakavannäköisenä puna-apilapellollaan Loimaan Alastarolla. Kasvustoa ei kannata edes korjata karjan rehuksi, sillä viime syksystä alkanut hankala sää on verottanut sitä pahoin. Erelä on aloittamassa timotein puintia. Sekin kärsii kuivuudesta. Korret ovat lyhyitä ja kasvusto harvaa. Erelä näkee tilanteen nopeasti puimurin kopista.
Alastarolla, kuten muuallakin Varsinais-Suomessa, kesä on ollut kuiva. Viljasasadosta tulee niukka.
– Hyvä, jos puoli satoa saadaan tavanomaiseen verrattuna. Viljasadosta voi sanoa tarkemmin vasta, kun vilja on laarissa.
Jotkut viljanviljelijät kääntävät laikukkaat peltonsa uusille kylvöille sopiviksi.
– Kasvustot ovat epätasaisia. Kasvien versominen jäi pois. Kaikki aikaiset lajikkeet kärsivät eniten, ehkä ohra ja kaura, sanoo Markku Erelä.
Rannikolla on ollut kuivinta
Pro Agrian eri puolilta Suomea kokoamien tietojen mukaan pahinta kuivuus on ollut rannikkoseuduilla, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Kevätviljojen sato on jäämässä 50 - 60 prosenttiin keskimääräisestä Etelä-Suomessa ja 75 - 85 prosenttiin muualla maassa.
Asiantuntija Simo Saarikallio tuntee viljelijöiden tuskan. Hän on kulkenut pitkin peltoja helteessä viime viikot.
– Aikaiset ohrat ja kaurat ovat kärsineet kaikkein eniten. Vehnä on vähän friskaantunut. Syysviljoja verottivat talvituhot. Jotkut viljat ovat tosin hyötyneetkin kevään lämmöstä.
Maitotilan emäntä valitsee jo poistettavia lehmiä
Maskulaisen maitotilan emäntä Seija Kairinen on purskahtamassa itkuun tuulisella pihallaan. Kesä on kulunut säätiedotuksia katsellessa. Vettä on tullut koko kesänä 50 millimetriä. Puoliso on vetänyt heinäpelloille vettä, jotta lehmille saataisiin tarpeeksi ruokaa. Tilanne on niin vakava, että Kairinen harkitsee joidenkin lehmien lopettamista.
Lehmät olivat väsyneitä kuten mekin. Se oli ihan tappavaa tämä työnteko.
Seija Kairinen
– Yksittäisten eläinten poistaminen alkaa. Olen tänä aamunakin listoja katsonut sillä silmällä, että ketkä joutuvat (teurastus)autoon lähiviikkoina. Lähistöllä ei ole ostettavaa heinää, ja rahaakaan ei ole sitä ostaa, kertoo Kairinen.
Emäntä ei luopuisi yhdestäkään tuottavasta lehmästä. Heinäsiilot ovat tyhjillään ja pelto kituu. Sastamalasta ja Orimattilasta tilalle on saatu joitakin kuormia heinää. Hellejakso on koetellut muutenkin kuin kuivuuden vuoksi.
– Tämä on ollut erittäin raskas kesä. Noin kolmessakymmenessä asteessa lehmien hoitaminen on ollut rankkaa. Lehmät olivat väsyneitä kuten mekin. Se oli ihan tappavaa tämä työnteko. Lomapäiviä ei ole ollut lainkaan. Heinäpeltojen sadettaminen on ollut myös kallista.
Seija Kairinen toivoisi lisää tukea alueen tiloille.
– Varsinais-Suomessa on kolmanneksi huonoimmat nurmisadot koko Suomen alueella. Kuitenkin maitotuki on olematon verrattuna Keski-Suomeen. Ei tämä seutu ole nurmelle edullinen, pohtii Kairinen.
Viljaa tällä kertaa idästä etelään
Itä-Suomessa vettä on saatu muuta Suomea enemmän ja Keski-Suomessa heinä- ja viljasatoa saadaan paikoin etelää paremmin.
Tänä vuonna ehkä idästä lähtee viljaa myös muualle Suomeen.
Antti Waris
Maatalousyrittäjä Otto Kokkila Petäjävedeltä kertoo, että kuivuus ei ole totaalista Keski-Suomessa.
– Alueelliset erot ovat valtavia. Kolmenkymmenen kilometrin säteellä on tosi isoja eroja, että paljonko vettä on tullut, kertoo Kokkila.
Järjestöagrologi Antti Wariksen mukaan itä saattaakin tällä kertaa auttaa etelää viljapulassa.
– Viljaliikenteessä tullaan näkemään todennnäköisesti tänä syksynä hieman erilaista kulkusuuntaa. Ennen viljaa lähti etelästä pohjoiseen ja itään. Tänä vuonna ehkä idästä lähtee viljaa myös muualle Suomeen, pohtii Waris.