BERLIINI. Huippu-urheilijoita pidetään usein terveiden elämäntapojen esikuvana. Huipulle pääseminen vaatii kurinalaisia elämäntapoja, hyvää ruokavaliota ja laadukasta unta. Poikkeuksia kuitenkin löytyy.
Esimerkiksi yleisurheilun EM-kisoissa urheilijoita majoittavan berliiniläisen hotellin pihalla on päivittäin näkynyt kärkitason urheilijoita tupakka huulessa. Heistä osa on olympiatason mitalisteja.
Urheilijoiden tupakointi tuntuu olevan jonkinlainen julkinen salaisuus yleisurheilupiireissä. Kukaan ei puhu aiheesta, mutta kun tupakoinnista kysyy, harva pitää sitä jotenkin erikoisena.
Suomen maajoukkueen kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä kertoi keskiviikon karsinnan jälkeen, että moni hänen kilpakumppaneistaan tupakoi.
– Kyllä tuolla kentän ulkopuolella näkee, että nämä kärkihyppääjät tupakoivat. Moni tämän päivän karsintarajan ylittäjistä tupakoi. Se on heille painonhallinnan keino, Mäkelä sanoi.
Tupakointi vähentää tunnetusti ruokahalua, mikä auttaa pitämään kilot kurissa.
– On siellä kyllä kuivia naisia. Silloin kun ruokahalu viedään jollain muulla kuin syömällä, se näkyy kropassa.
Mäkelällä itselläänkin on ollut haasteita painonhallinnan kanssa. Viime talvena hänellä oli 7–8 kiloa enemmän kuin nyt, kun valmentajanvaihdoksen ja muiden vaikeuksien vuoksi stressitaso oli korkealla.
Tupakkaa Mäkelä ei kuitenkaan edes harkitse laihdutuslääkeeksi, vaikka on joskus tupakkaa kokeillutkin.
– Ei minusta saa tupakoitsijaa millään. Se tuntuu pahalta, maistuu pahalta ja kaikki aistit katoavat, Mäkelä sanoi.
"Huono ja täysin turha tekosyy"
Yleisurheilupiireissä tunnettu urheilulääkäri Tapio Kallio on sitä mieltä, ettei tupakointi ole järkevä keino painonhallintaan.
– Painonhallinta on huono ja täysin turha tekosyy, Kallio sanoi.
– Tupakointia voi perustella millä tavalla tahansa, mutta huippu-urheilijoiden treenimäärien hurjalla energiankulutuksella se, että söisi liikaa, on aika epätodennäköistä.
Kolmiloikkaajien on toki oltava kevyessä kunnossa, jotta loikat kantavat pitkälle kilpailuissa. Kallion mukaan tähän tilaan päästään oikeanlaisella treenillä ja terveellisellä ruokavaliolla.
– Näiden urheilijoiden kohdalla on kyse riippuvuudesta, jota he perustelevat painonhallinnalla. Kiekonheittäjien tai kuulamörssärien kohdalla painonhallinasta ei voi puhua sitäkään vähää, Kallio sanoi.
Tupakointi ei ole vain kolmiloikkaajien pahe. Osa urheilijoista tykkää vedellä sauhuja sukupuoleen tai lajiin katsomatta. Mäkelän mukaan muutama vuosi sitten tupakointi oli vielä nykyistäkin yleisempää. Myös Kallio tietää tämän.
– Huippuluokan urheilijoista osa tupakoi viihteellä, mutta se ei ole niin iso asia.
Viihteellä tupakoinnista ei suurta haittaa
Tupakoinnista ei välttämättä koidu urheilijoille suoranaista haittaa, jos körssi ei ole huulessa päivästä toiseen. Satunnaisen tupakoinnin aiheuttamat haitat riippuvat tietysti lajista.
– Tupakoinnin haitat ovat lyhyellä aikavälillä pienet lajeissa, joissa keuhkoja ei käytetä paljon. Kestävyslajeissa on sitten toinen juttu, Kallio kertoi.
Pitkäaikaisen tupakoinnin terveyshaitat lienevät kaikkien tiedossa. Se tekee hallaa kenelle tahansa, ei pelkästään urheilijoille.
Suomalainen urheiluperinne tuntee tupakoivia tähtiä, joille myös alkoholi on saattanut maistua kesken kisareissujen. Yksi hyvä esimerkki on Seppo Räty, joka tunnetaan lennokkaista lausunnoistaan ja omapäisestä luonteestaan.
– Tarjoa minulle tupakka ja sano, missä on lähin viinakauppa, Räty sanoi Ylen toimittajalle Bror-Erik Walleniukselle pieleen menneiden Stuttgartin MM-kisojen jälkeen vuonna 1993.
Urheilulääkäri Kallio on entinen aitajuoksija, jonka uran huippuvuodet osuivat 1980-luvun alkupuolelle. Hän muistaa, ettei tupakointi ollut silloinkaan harvinaista.
– Viihteellä tupakointi oli aika yleistä silloin. Tupakoivia oli kuitenkin alle puolet urheilijoista ja se oli viihdekäyttöä.
Lue myös: