Sulkumestari Petri Toivanen avaa matkustajalaiva Carelialle sulkuportin, ja matka Soskuan sulusta voi jatkua kohti Viipuria. Päivittäin Lappeenrannan ja Viipurin väliä liikennöivä M/S Carelia on nykyisin ainoa matkustaja-alus, joka kulkee säännöllisesti Saimaan kanavan läpi.
– Edellä menee purjevene ja saunalautta. Varo ettei sen perä tule yllättäen eteen mutkan takaa, varoittaa sulkumestari Tuomo Nurkka radiopuhelimella aluksen päällikköä.
Saimaan kanavan liikennettä valvotaan Lappeenrannassa sijaitsevassa kaukokäyttökeskuksessa, josta voidaan ohjata kaikkien kahdeksan sulun toimintaa. Saimaan syväväylien liikennettä valvotaan omassa VTS-keskuksessa.
Saimaan kanavan rakentaminen 1960-luvun jätti-investointi
Saimaan kanavan valmistuminen vuonna 1968 avasi vesireitin Saimaalta Suomenlahdelle, ja samalla alueen teollisuusyritykset pystyivät viemään tavaroita suoraan kotisatamista asiakkaille Keski-Eurooppaan.
Kesti kuitenkin lähes vuosikymmenen, että varustamot alkoivat saada Saimaan kanavaan sopivia aluksia ja rahtikuljetuksia voitiin siirtää enemmälti kumipyöriltä laivoille.
Nykyisin säännöllistä rahtiliikennettä on yhdeksään satamaan, joista pohjoisimmat sijaitsevat Siilinjärvellä ja Joensuussa.
Saimaan kanavan rakentaminen oli sotien jälkeen ensimmäinen Suomen ja Neuvostoliiton yhteisistä suurhankkeista. Se vakuutti neuvostoliittolaiset suomalaisten rakennustaidosta ja helpotti urakoiden saamista vuosia myöhemmin Svetogorskissa ja Kostamuksessa.
– Saimaan kanavan uudisrakennuksesta on tullut kahden asian – työn ja ystävyyden pysyvä monumentti, sanoi tasavallan presidentti Urho Kekkonen Saimaan kanavan vihkiäisissä 5. elokuuta 1968.
– Tämä oli ehdottoman tärkeä asia Saimaan teollisuudelle, että Saimaalta avautui mahdollisuus meritiekuljetuksiin. Kyllä oli erittäin onnistunut päätös, myhäilee Liikenneviraston sisävesiväyläyksikön päällikkö Tero Sikiö.
Itse kanava oli jättiurakka – viiden vuoden aikana maata siirrettiin 12 miljoonaa kuutiometriä ja työ maksoi 300 miljoonaa markkaa. Uusi Saimaan kanava korvasi vuonna 1856 valmistuneen kanavan, joka oli liian pieni rahtiliikenteelle ja tuhoutui pahoin sotien aikana.
Työmaan suuruutta kuvaa se, että jos kaivettaisiin metrin syvä ja leveä oja, sen pituus olisi 12 000 kilometriä.
Alusliikenne vilkastunut Saimaan kanavalla
Tänä vuonna Saimaan kanavalla laivaliikenne on ollut vilkkaampaa kuin useaan vuoteen pääasiassa raakapuukuljetusten lisääntymisen seurauksena. Rahtilaivoja liikennöi Suomenlahden ja Saimaan välillä toista tuhatta ja alukset kuljettavat rahtia yli 1,2 miljoonaa tonnia.
Myös matkustajaliikenne on piristynyt.
– Heinäkuun helteillä oli hiljaisempaa, mutta elokuussa teemme kaikkien aikojen matkustajaennätyksen, sanoo M/S Carelian varustamon Saimaa Travelin toimitusjohtaja Kirsti Laine.
Saimaalla nähdään entistä enemmän myös Suomenlahdelta tulleita huvialuksia. Heinäkuun loppuun mennessä kanavan kautta oli noussut jo yli 500 huvialusta, ja kanavamatkailusta on tulossa uusi matkailutrendi.
– Saimaalla on hyvinkin pieniä paikkakuntia, joihin huviveneilijät rantautuvat. Se tuo alueelle tuloja, pohtii toimistopäällikkö Seppo Kykkänen.
Varustamot odottavat päätöstä sulkujen pidentämisestä
Monet nykyisin Saimaalla liikennöivistä rahtialuksista on rakennettu 1980-luvun lopulla, ja jäävät lähivuosina pois käytöstä.
Mutta keskieurooppalaiset varustamot eivät ole halukkaita tilaamaan enää nykyisen kokoisia Saimax-luokan aluksia, vaan odottavat päätöstä Saimaan kanavan sulkujen pidentämisestä.
– Sulkujen pidentäminen on ehdottoman tärkeää Saimaan rahtiliikenteen tulevaisuuden kannalta, sanoo Saimaan kanavavaltuutetun toimiston toimistopäällikkö Seppo Kykkänen.
Pian valittava uusi hallitus ja eduskunta joutuvat päättämään noin 60 miljoonan euron investoinnista, jolla sulkuja pidennettäisiin kymmenellä metrillä. Tuolloin Saimaalle pääsisivät 93 metriä pitkän alukset, kun nykyisin enimmäispituus on 82,5 metriä. Pidemmät alukset veisivät kerralla jopa 3500 tonnia rahtia.
– Saataisiin lisää lastinottokykyä, jolloin vesiliikenteen kilpailukyky paranee. Juuri tätä teollisuus odottaa, jatkaa Kykkänen.
Rahtilaivojen lisäksi päätös toisi Saimaalle uutta matkustajalaivakalustoa. Suunnitelmat ovat lähes valmiina uuden sukupolven matkustajalaivasta, jolla voitaisiin tuoda esimerkiksi aasialaisturisteja Pietarista Saimaan alueelle.
Uudet rahti- ja matkustaja-alukset liikkuisivat nesteytetyllä maakaasulla. Saimaalla alusten tankkaus tapahtuisi Lappeenrannan Mustolaan suunniteltavassa LNG-terminaalissa. Siitä voitaisiin toimittaa kaasua myös paikallisille teollisuusyrityksille.