Valtiovarainministeriön ensi vuoden talousarvioesityksen päälinjat eivät Ylen haastattelemien kolmen asiantuntijan mukaan pidä sisällään suuria yllätyksiä.
Esityksen yleinen viritys vallitsevassa suhdannetilanteessa, samoin kuin näkemykset veronkevennyksistä silti jakavat mielipiteitä.
– Budjetti voisi tällaisessa taloustilanteessa ole kireämpikin. Noususuhdanteessa olisi hyvä paikka kiristää finanssipolitiikkaa ja esimerkiksi luopua suunnitelluista ansiotuloverotuksen kevennyksistä. Nämä kevennykset kyllä luvataan korvata haittaverojen kiristyksillä mutta yksityiskohdat jäivät epäselviksi, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:in tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen.
Työn verotus – annetaanko kiristyä?
Kevennysten suhteen täysin toista mieltä ollaan Veronmaksajain keskusliitossa. Liiton mukaan budjettiriihessä olisi syytä päättää 100–200 miljoonan euron kevennyksistä, jotta ansiotulojen verotusta uhkaava lievä kiristyminen saataisiin muutettua maltilliseksi kevennykseksi kaikilla tulotasoilla.
Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mukaan tarvittavat kevennykset voitaisiin tehdä esimerkiksi valtionverotuksen asteikkotarkistuksen sekä työtulovähennyksen avulla. Kevennystarve on silti niin pieni, ettei sen rahoittamiseen tarvita muiden verojen merkittäviä kiristyksiä.
– Toivon jäitä hattuun kulutusverojen kanssa. Haittaveroja on tässä tilanteessa tarpeetonta kiristää, alleviivaa Lehtinen.
Lehtinen myös pitää hyvänä sitä, ettei valtiovarainministeriön esityksessä puututtu arvonlisäverotukseen. Näin vaikka tuloverotuksen ohella arvonlisävero on valtion tulojen kannalta keskeisimpiä verolajeja.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n ennustepäälikkö Ilkka Kiema muistuttaa, että haittaverojen kiristykset saattavat purra kovimmin pienituloisiin.
– Pienituloisille henkilöiden kannalta hallituksen tavoite siirtää verotuksen painopistettä haittaveroihin on ongelmallinen, koska se merkitsee progression lieventymistä: haittaveron kiristys saattaa alentaa prosentuaalisesti pienituloisen reaalituloja yhtä paljon tai jopa enemmän kuin suurituloisen, mutta työn verotuksen alennus hyödyttää prosentuaalisesti enemmän suurituloista, Kiema selittää. Toisaalta hän on kireämmän taloudenpidon kannalla.
Huonompiin aikoihin varauduttava
– Tiedotustilaisuudessa painotettiin velkaantumisen supistamista ja lopettamista, vaikka yleisesti ottaen velkasuhteen supistaminen on mielekkäämpi tavoite. Velkasuhde on alkanut supistua jo nyt. Tästä huolimatta nykyisessä suhdannetilanteessa kireämpi finanssipolitiikan viritys olisi ollut perusteltu, Kiema jatkaa.
Mutta ketkä sitten hyötyvät ja ketkä häviävät, jos VM:n esitys toteutuu?
– Koska haittaverojen kiristysten yksityiskohdat ovat auki on vaikea sanoa. Eläkeläiset eivät kuitenkaan näytä ainakaan hävinneen paljon, katsoo VATT:in tutkimusprofessori Pekkarinen.
Entä parantaako esitys työllisyyttä?
Palkansaajien Kieman mukaan pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi tulisi harkita myös palkkatuen käyttöä.
– Pitkällä tähtäimellä Orpon erityisinä painopistealueina mainitsemat varhaiskasvatus ja opiskelijoille myönnetty tuki sekä T&K-investointien edistävät työllisyyttä, toteaa PT:n ennustepäällikkö Kiema.
Myös hän korostaa, että tarkempia arvioita VM:n esityksestä päästään tekemään huomenna torstaina, jolloin myös ehdotuksen yksityiskohdat tulevat julki.