SALO Viljelijä Esa Rannikko kävelee melonipellolla ja koputtelee rystysillään jalkapallon kokoisia vesimelonipalloja. Jokaisesta lähtee omanlaisensa kumahdus. Tällä tavalla viljelijä arvioi, mikä meloni on kypsä poimittavaksi.
Lämmin sää on kypsyttänyt vesimelonisadon pari viikkoa etuajassa.
– Heinäkuun lopussa syötiin ensimmäiset kypsät melonit. Se on meidän uusi ennätys, Rannikko kertoo.
Nyt meloneja on kypsynyt sen verran paljon, että keruu alkaa pian ja parin viikon sisällä suomalaista vesimelonia löytyy suurimmista kaupoista.
Vesimelonisadosta tulossa hyvä
Tämän vuoden vesimelonisadosta odotetaan erinomaista, sillä lämpöä on riittänyt ja keinokastelu on onnistunut.
– Jos kauppaan saakka saataisiin sellainen 100 000 kiloa, se olisi hyvä tilanne, sanoo Esa Rannikko.
Rannikon puutarhassa Salon Halikossa vesimelonia viljellään 2,5 hehtaarin alueella. Hyvänä vuonna satoa tulee noin 50 000 kiloa hehtaarilta.
Suomessa vesimelonia viljellään vasta vähän. Rannikon puutarha Salossa on yksi maan suurimmista melonintuottajista.
Se toimittaa kotimaista vesimelonia eri puolille Suomea.
Vesimelonilla on kysyntää
– Vesimeloni on pieni viljelytuote, mutta varmasti kasvava, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.
Jalkanen arvioi, että valtakunnan tasolla kotimaisen vesimelonin satomäärä pyörii vuosittain kymmenien tuhansien kilojen paikkeilla, riippuen satovuodesta. Keskiarvoon nähden tämän vuoden sato on huomattavan suuri.
Melonin viljelymäärä on kuitenkin pieni, jos vertaa esimerkiksi tomaattiin, jota viljellään 40 miljoonaa kiloa vuosittain. Saman verran Suomessa viljellään myös kurkkua.
Vesimeloni olisi potentiaalinen viljelylajike Suomessa. Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan Jyrki Jalkasen mukaan suomalaiset ovat tottuneet syömään vesimelonia ja syövät sitä paljon. Vesimelonille on siis kysyntää.
– Vesimelonia tuodaan Suomeen noin 20 miljoonaa kiloa vuodessa.
Vesimelonin viljely haastavaa
Vesimelonin kasvatus Suomessa on haasteellista. Meloni vaatii lämpöä ja vettä. Lämpöä tänä kesänä on riittänyt, mutta vettä on tarvittu ja paljon.
– Tänä vuonna on varmaan viiden vuoden kastelut tehty yhden kesän aikana, sanoo viljelijä Esa Rannikko.
Rannikon puutarhassa vesimelonia on viljelty jo 19 vuoden ajan. Vuosien aikana on koettu sekin kesä, että satoa ei ole saatu lainkaan.
Viime vuosi oli toiseksi huonoin melonivuosi, tämä kesä on toiseksi paras satovuosi.
– Suomessa viljelty vesimeloni kuuluu kauppoihin. Ehkä se on vähän elämäntyö saada kotimainen vesimeloni perinteiseksi syyskesän tuotteeksi hedelmä- ja vihannesosastoille.
"Eksoottisimmista tuotteista lähiruokaa"
Esa Rannikon mielestä Suomessa on kokeiltava uusia lajikkeita. Vesimelonin lisäksi Rannikon puutarhassa viljellään erilaisia kurpitsalajikkeita kuten myski- ja hokkaidokurpitsaa.
– Oma ideologiani on se, että mitä voidaan kotimaassa tuottaa tuotetaan täällä. Näin saadaan eksoottisimmista tuotteista lähiruokaa, kotimainen kilpailija kauppoihin.
Suomalainen vesimeloni on vaaleampaa hedelmälihaltaan, mutta maistuu makeammalta, lupaa Esa Rannikko.
– Kun se on peltotuore, se on vaalea sisältä. Siellä on sokerit sisällä, se on makeaa ja mehukasta. Kun sitä kerran maistaa, jää koukkuun.