Helikopterista lentää alas typpeä, booria ja kaliumia kolmen millin rakeina. Käynnissä on metsäyhtiö Tornatorin havupuiden lannoitus Liperissä Pohjois-Karjalassa. Yhdellä lennolla lannoitetaan noin hehtaari havumetsää.
Talousmetsien lannoitusmäärät ovat viime vuosina olleet nousussa. Tällä hetkellä Tornator lannoittaa alle prosentin metsistään eli noin 6 000 hehtaaria. Vastuullisen metsänhoidon sertifiointikiriteerit sallivat lannoituksen lisäämisen vain muutamalla tuhannella hehtaarilla.
Tosin metsäyhtiöissä on ollut kiinnostusta lisätä metsälannoituksen määrää, sanoo metsänhoidon professori Heli Peltola Itä-Suomen yliopistosta.
Lannoituksen hyödyt puun kasvun kannalta ovat selkeät: ravinteet tuovat 1,5–3 kuutiota lisäkasvua vuodessa. Lisäravinteet tuottavat myös enemmän tukkipuuta, jonka arvo on kolmin–nelinkertainen kuitupuuhun verrattuna.
– Metsälannoitus on kaikkein nopein tapa lisätä puuston kasvua ja hiildensidontaa. Tällä lisätään taloudellista kannattavuutta, sanoo Peltola.
Kuusi ja mänty hyötyvät eniten
Tornatorin toimitusjohtaja Sixten Sunabacka kertoo, että lannoituksen avulla metsäyhtiö on jo pystynyt nostamaan hakkuumääriä. Peltola nostaa esille myös metsien roolin hiilivarastona.
– Lannoitettujen metsien lisääntynyt hiilensidonta auttaa osaltaan hillitsemään ilmastonmuutosta. Samalla puuta voidaan käyttää korvaamaan fossiilisia materiaaleja, sanoo Peltola.
Vesistöhuoli on oikeutettu, sillä lannoitus voi lisätä nitraattipäästöjä. Vastuullinen metsänlannoittaja ottaa tämän huomioon.
Ari Laurén
Tällä hetkellä Suomessa lannoitetaan noin 60 000 hehtaaria metsää vuodessa. Metsänhoidon professori Heli Peltola muistuttaa, että jos lannoituksen määrä tuplattaisiin, saataisiin vuodessa lisäkasvua yhden sellutehtaan vuositarpeen verran.
Lannoituksesta hyötyy eniten varttunut, 50–60-vuotias kuusikko tai männikkö, sanoo lannoitevalmistaja Yaran kaupallinen johtaja Timo Räsänen. Hänen mukaansa yhden euron lannoituksella voidaan saada 3 euroa takaisin.
– Suomen metsissä luontaisesti vapautuu liian vähän puille tarpeellisia ravintoaineita, esimerkiksi typpeä, fosforia ja kaliumia. Eli lisätään lannoituksella niitä ravintoaineita, mitä puut muutenkin ottavat, sanoo Räsänen.
Maltillinen lannoitus ei heikennä puun laatua
Uudesta ilmiöstä ei ole kyse, sillä metsiä lannoitettiin myös 1960- ja 1970-luvuilla muun muassa lentokoneiden avulla. Vesistöihin päätyneet liikaravinteet rehevöittivät järviä, mikä laittoi jarrua lannoituksiin.
Peltolan mukaan ympäristötietoisuus on paremmalla tasolla tänä päivänä eikä vastuullisesti suunnitellusta ja toteutetusta metsälannoituksesta ole haittaa ympäristölle.
Tornator, Yara ja metsälannoituksen toteuttaja ForestVital keräävät Itä-Suomen yliopiston kanssa tehtävässä yhteishankkeessa tietoa lannoituksen kokonaisvaikutuksista metsien kasvuun, hiilensidontaan ja ympäristöön. Hankkeessa mukana oleva Itä-Suomen yliopiston erikoistutkija Ari Laurén tutkii lannoituksen vaikutuksia vesistöihin.
– Vesistöhuoli on oikeutettu, sillä lannoitus voi lisätä nitraattipäästöjä. Vastuullinen metsänlannoittaja ottaa tämän huomioon, sanoo Laurén.
– Mitoittamalla lannoitusmäärä puuston tarpeen mukaan, levitysajankohdan valinnalla, suojavyöhykkeillä ja oikealla lannoitteen kemiallisella koostumuksella voidaan haitallisia ympäristövaikutuksia vähentää, sanoo Laurén.
Peltola kiistää väitteen, että lannoitetusta metsästä tulisi huonolaatuista höttöpuuta.
– Väite on aiheeton, kun puhutaan maltillisista lannoitemääristä, eli esimerkikiksi Tornatorin käyttämästä 150–200 kilosta typpeä hehtaarilla. Tutkimusten mukaan näillä lannoitemäärillä puuaineen tiheys tippuu yhdestä viiteen prosenttia ja se on todella vähän, sanoo Peltola.