Pitkä kuuma kesä antoi monelle kouluun palaavalle nuorelle ajattelemisen aihetta. Helsinkiläiset lukion tokaluokkalaiset Jenni Jämsä ja Mairi Liukko kertovat, että he keskustelevat ilmastonmuutoksesta kavereiden kesken melko usein.
– Ruokailussa saatamme puhua ja varsinkin jos tunneilla on puhuttu asiasta tai se on ollut esillä uutisissa, Jämsä sanoo.
– Nämä helleaallothan voivat olla ihan sattumaakin, mutta kyllä me ehkä huonompaan suuntaan olemme menossa, Liukko arvelee.
Uusimman, vielä julkaisemattoman, nuorisobarometrin ennakkotietojen mukaan nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kun asiaa viimeksi kysyttiin vuonna 2008, melko tai erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta oli noin 40 prosenttia nuorista. Tänä vuonna luku on noussut liki 70 prosenttiin.
Tytöt ovat selvästi enemmän huolissaan kuin pojat, mutta eniten merkitystä on koulutuksella: mitä korkeampi koulutus, sitä vakavammin asiaan suhtaudutaan.
Nuoret vaikuttavat ostoksillaan
Vuoden 2018 nuorisobarometrin ennakkotiedoista käy ilmi lisäksi, että nuoret pyrkivät yhä enemmän vaikuttamaan asioihin ostopäätösten kautta. Myös nuorten usko siihen, että ostopäätöksillä voi vaikuttaa, on kasvanut.
Jämsä ja Liukkokin ovat muuttaneet kulutustottumuksiaan.
– Kaupassa voin jättää muovipussin ostamatta ja ruokaillessa syön mieluummin kasviksia tai kanaa naudanlihan sijaan, Jämsä kertoo.
– Mä tykkään ostaa käytettyjä vaatteita ja ommella niistä uusia juttuja, ja mä oon kasvissyöjä, Liukko jatkaa omista valinnoistaan.
Kasvissyönti on barometrienkin valossa hieman lisääntynyt nuorten keskuudessa.
Kulutustutkija ja Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska kertoo, että yhä harvempi nuori ajaa esimerkiksi ajokortin ja yhä useampi suosii kävelyä, pyöräilyä tai joukkoliikennettä. Monet nuoret myös välttävät lentämistä.
Nuoret ovat edelleen kuitenkin hyvin jakautuneita. Wilskan mukaan nuorten keskuudesta löytyvät kaikista huolestuneimmat ja radikaaleimmat, mutta toisaalta myös ne, jotka kaikista vähiten välittävät ympäristöasioista.
– Todella isot elämäntapamuutokset ovat aika marginaalisia. Valtaosa nuorista on huolissaan ja nuoret ovat paljon tietoisempia kuin aiemmat sukupolvet tuossa iässä, mutta käytännössä usein arki ja ennen kaikkea rahan vähyys pakottavat epäekologisempaan elämäntapaan, kuin nuoret ihanteissaan haluaisivat, Wilska sanoo.
Tämän allekirjoittaa myös Mairi Liukko.
– Saatan ostaa vaatteita just jostain perus H&M:ltäkin, koska ne sellaiset eettiset ja kestävän kehityksen merkit voivat olla tosi kalliita ja mulla ei opiskelijana ole niihin varaa.
Ekologisuus nuorten arkeen muodikkuuden myötä
Toisaalta ekologisen elämäntavan valitseminen on tarjonnan kasvaessa aiempaa helpompaa ja siitä on tullut myös trendikästä.
– Aiemmin tällainen tietoinen vihreä kuluttaminen oli pienen, vähän tällaisen viherpiipertäjä-joukon juttu. Mutta nythän kestävästä kuluttamisesta on tullut jopa elitististä ja muodikasta ja sehän tietysti houkuttelee mukaan laajempia porukoita, Wilska toteaa.
Ekologisemmat valinnat ovat monelle nuorelle myös imagokysymys.
– Nuori saattaa ostaa ekologisia brändejä niiden brändistatuksen takia, ei niinkään sen ympäristöhuolen takia, vaan edustakseen tällaista tiettyä, nykyään jo huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin ihannoitua, elämäntapaa.
Maailmalla järeämmät keinot käytössä
Nuorisobarometrin ennakkotiedoista selviää, että ostopäätösten lisäksi nuorten luottamus esimerkiksi nettikeskustelujen ja mielenosoitusten vaikuttavuuteen on kasvussa.
Aktiivisimmat nuoret liittyvät järjestöihin ja pyrkivät vaikuttamaan politiikkaan. Tiedostavammatkin nuoret jakautuvat ikään kuin kahtia, sanoo Tampereen yliopiston tutkijatohtori Heta Heiskanen.
– On se ryhmä, joka miettii asioita oman elämän toiminnan kautta, kuten kuluttamisen ja ruokavalion kautta. Ja sitten on se aktiivinen kärki, joka pyrkii vaikuttamaan järjestöjen ja vastaavien kautta hyvinkin paljon politiikkaan.
Heiskanen on mukana ALL-YOUTH -hankkeessa, joka tutkii 16–25-vuotiaiden nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen kykyjä ja esteitä sekä nuorten käsityksiä kestävästä kehityksestä, kasvusta ja hyvinvoinnista.
Heiskanen kertoo, että erityisesti maailmalla nuoret ovat ottaneet järeämpiäkin keinoja käyttöön vaikuttaakseen ilmastonmuutokseen. Yli 20 maassa on tällä hetkellä vireillä nuorten suosimia ilmastokanteita.
– Viime aikojen kehitystä ovat tällaiset aika näyttävät kampanjat ja ilmastomarssit, joita on ollut etenkin USA:ssa. Myös nuorten tekemät oikeuskanteet ovat lisääntyneet. Ilmastokanteita on esimerkiksi USA:ssa useita satoja ja niistä näyttävimpiä ovat juuri nuorten tekemät kanteet.
Liukko ja Jämsä kokevat, että isoihin asioihin vaikuttaminen nuorena voi olla melko haastavaa. Tiedon levittäminen ja vapaaehtoistyö voisivat olla tyttöjen mielestä hyvä tapa yrittää vaikuttaa. Joka tapauksessa jotain olisi hyvä ihan kaikkien tehdä.
– Yhtä lailla se on mun ja mun vanhempien ja ihan kaikkien tehtävä pitää huolta ympäristöstä, Jämsä muistuttaa.
Lue myös:
Ylen kysely: Suomalaisilla on taas varaa olla huolissaan ilmastonmuutoksesta