Facebook ei ole onnistunut puuttumaan tehokkaasti Myanmarin rohingyojen vastaiseen vihapuheeseen, jolla on katsottu olleen merkittävä rooli etnisen vähemmistön laajamittaisessa vainossa.
Näin kertoo Reutersin yhteistyössä Berkleyn yliopiston kanssa tekemä selvitys.
Selvitys löysi Facebookista yli tuhat esimerkkiä päivityksistä, kommenteista ja pornografisista kuvista, jotka hyökkäsivät rohingyoja ja muita muslimeja vastaan.
YK ja tutkijat ovat aikaisemmin raportoineet laajasti Facebookissa leviävästä rohingyojen vastaisesta vihapuheesta, jolla on voinut olla ratkaiseva osuus siinä, että sadat tuhannet vähemmistöön kuuluvat ihmiset ovat joutuneet pakenemaan naapurimaahan Bangladeshiin.
Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerberg myönsi keväällä yhtiön kiinnittäneen huomiota vihapuheen levittämiseen Facebookin kautta Myanmarissa ja lupasi ponnistella poistaakseen vihapuhe-sisällöt ja niitä levittävät henkilöt sivuiltaan.
Vertauksia eläimiin ja pornografista sisältöä
Reutersin selvitys löysi Facebookista runsaasti vihasisältöjä, joista osa on ollut Facebookissa jopa kuuden vuoden ajan. Vihasisällöt olivat sivustolla vielä viime viikolla ennen kuin Reuters ilmoitti niistä Facebookille.
Vihamielisissä päivityksissä verrataan rohingyoja ja muita muslimeita koiriin, matoihin, raiskareihin. Osassa ehdotetaan heidän syöttämistä sioille ja manataan ihmisten ampumisella ja hävittämisellä.
Joukossa on muslimivastaista pornografisia kuvastoa, vaikka Facebookin säännöt kieltävät tiukasti pornografiset kuvat sekä etnisiin ryhmiin kohdistuvan väkivaltaisen ja ihmisarvoa loukkaavan sisällön.
Facebookin Aasian ja Tyynenmeren toimintaa johtava Mia Garlick vastasi Reutersille, että yhtiö on liian hidas vastaamaan kansalaisjärjestöjen ja muiden tahojen esittämään huoleen vihapuheesta, vaikka yhtiö ei halua sivustoaan käytettävän väkivallan ja vihan lietsomiseen.
– Olemme keskittyneet vastaamaan Myanmarin ainutlaatuisiin ongelmiin hyödyntämällä ihmisiä, teknologiaa, linjauksia ja ohjelmointia ja estäneet useita vihapuhettä levittäviä henkilöitä ja organisaatioita, Garlick sanoo.
Järjestöt ja tutkijat ovat varoitelleet Facebookia vuosien ajan, siitä että Myanmarissa levitetetään palvelun kautta vihapuhetta. Facebookin toimet ongelmaan puuttumiseksi olivat kuitenkin pitkään vaatimattomat.
Kolme vuotta sitten Facebook palkkasi ulkopuolisen firman kautta kaksi burman kieltä puhuaa työntekijää valvomaan vihapuhetta sivuillaan. Tänä kesänä tehtävään palkattiin 60 uutta ihmistä ja The Guardianin mukaan tulossa on vielä 40 lisää.
Facebookilla itsellään on Reutersin tietojen mukaan kolme täysipäiväisesti toimivaa työntekijää, jotka seulovat burmankielistä Facebook-sisältöä.
Facebook on Myanmarin "valtamedia"
Islamilaiset rohingyat joutuivat ennennäkemättömän vainon kohteiksi vuosi sitten syksyllä sen jälkeen, kun rohingya-militantit olivat tehneet iskuja poliisiasemille. Noin 700 000 rohingyaa häädettiin väkivaltaisesti Myanmarin länsilaidalta, Rakhinen osavaltiosta naapurimaahan Bangladeshiin.
Tuhansia ihmisiä sai surmansa puhdistuksissa, joita on kutsuttu jopa kansanmurhaksi.
Rohingyoja on vainottu Myanmarissa vuosikymmeniä muun muassa evämäällä heiltä oikeus kansalaisuuteen, opiskeluun ja terveydenhuoltoon. Viime vuosina hyökkäykset vähemmistöä kohtaan ovat kuitenkin kasvaneet uudenlaisiin mittoihin.
Myanmarissa toimivat YK:n tarkastajat totesivat maaliskuussa, että Facebookilla on ollut ratkaiseva rooli vihamielisyyksien synnyssä. Tämä johtui siitä, että monille myanmarilaisille Facebook on ainoa internetin uutiskanava. Lisäksi monet myanmarilaiset pitivät kaikkia Facebookiin linkitettyjä viestejä luotettavina uutisina.
Yksi Facebookissa rohigyoja vastaan vihaa lietsoneista ryhmistä on Myanmarissa vaikutusvaltainen kansallismielinen ja buddhalainen liike Ma Ba Tha. Liike ja sen johtajana toimiva ekstremistimunkki Ashin Wirathu kuuluvat The Guardianin mukaan Facebookin äskettäin estämiin käyttäjiin.
Lue lisää:
Facebookilla oli suuri rooli Myanmarin kansanmurhan synnyssä – tutkimus tukee YK:n syytöksiä
Aiheesta muualla:
Reuters: Why Facebook is losing the war on hate speech in Myanmar