Pikavipeille suunnitellut entistä tiukemmat säännöt ovat nostattaneet pikavippi- ja perintäyhtiöiden vastalauseiden myrskyn.
Lakiluonnokseen tuli kymmeniä lausuntoja. Niistä noin puolessa vastustetaan sääntöjen tiukentamista.
Hallitus suunnittelee lakia, jossa kaikkien kuluttajaluottojen enimmäiskoroksi määrättäisiin 50 prosenttia. Tarkoituksena on hillitä velkaongelmia, joiden määrä on kymmenkertaistunut sen jälkeen kun pikkavippibisnes rantautui Suomeen runsas kymmenen vuotta sitten.
Verkossa tai tekstiviesteillä haettavia kovakorkoisia pikavippejä yritettiin saada lainsäädännöllä kuriin jo vuonna 2013. Silloin pikaluotoille määrättiin korkokatoksi 50 prosenttia, mutta se koskee vain alle kahden tuhannen euron suuruisia luottoja.
Voit lukea täältä hallituksen lakiluonnoksen ja kaikki siihen tulleet lausunnot.
Edellinen tiukennus ei toiminut
Viiden vuoden takainen lainmuutos ei toiminut toivotulla tavalla. Se vähensi kyllä pienien lainojen myöntämistä, mutta johti entistä suurempien, yli kahdentuhannen euron lainojen määrän kasvuun.
Pikaluottoyritykset alkoivat myöntää niin sanottuja limiittiluottoja, joissa todellinen vuosikorko voi olla satoja prosentteja. Osittain tarjonta on myös siirtynyt vertaislainamarkkinoille.
Nyt lakia muutettaisiin niin, että korkokatto koskisi kaikkia kuluttajaluottoja niiden suuruudesta riippumatta. Enimmäiskorko koskisi myös niin sanottuja hyödykesidonnaisia luottoja eli käytännössä esimerkiksi auto- tai kodinkonekaupan myöntämiä lainoja.
Lakia valmisteleva oikeusministeriö on saanut parikymmentä lausuntoa, joissa korkokattosääntöjen laajentamista arvostellaan kitkerästi. Erityisesti perintä- ja pikaluottoyhtiöt arvostelevat lakiluonnosta kärkevästi.
Arvostelijoiden mukaan nykyistä laajempi korkokatto vaikuttaisi juuri päinvastoin, kuin ministeriössä arvellaan.
Nostaisi korkoa ja lainasummia
Vivus-nimellä pikaluottoja myöntävä 4finance päättelee, että korkokatto ei suinkaan helpottaisi kuluttajien asemaan, vaan pahentaisi sitä.
– Uusi lainsäädäntö kannustaa tarjoamaan suurempia luottoja pidemmäksi aikaa, yhtiön lausunnossa arvioidaan.
Tämä puolestaan tulee kasvattamaan maksuhäiriöiden määrää Suomessa, yhtiön maajohtaja Tuomas Louhela kirjoittaa.
Myös toinen yhtiö arvelee että korkojen rajoittaminen heikentää kuluttajan asemaa.
Osamaksukauppaa tarjoava Mash Group uskoo, että 50 prosentin korkokatosta tulee käytännössä korkojen yleistaso vaikka sen on tarkoitus olla enimmäistaso.
– Tämä johtaa helposti siihen, että kuluttajaa ei enää käsitellä yksilönä, vaan samaa hintaa sovelletaan jokaiseen kuluttajaan.
Myös ruotsalainen Resurs Bank uskoo kuluttajan kärsivän uusista säännöistä. Sen mukaan esitys “...tulisi johtamaan luotonannon ja perinnän kiristymiseen, mikä puolestaan lisäisi velkaongelmien kärjistymistä ja oikeudellisia prosesseja monien kuluttajien osalta”.
Maksurästien perintäyhtiö OK Perinnän mukaan heikoimmat kuluttajat kärsivät, siitä että korkokatto tulisi koskemaan myös hyödykesidonnaisia luottoja.
– Tämä johtaa siihen, että pienituloinen kuluttaja ei mahdollisesti saa ostettua esimerkiksi kodinkonetta, kun luotonantaja ei katso luotottamisen olevan kannattavaa.
Petollinen kuluttaja
Monesssa lakiluonnosta arvostelevassa lausunnossa pikavippejä ei hyväksytä velkaongelmien aiheuttajaksi.
– Suurimmat syyt velkaongelmien kasvuun ovat edelleen muualla kuin pikalainoissa, sanotaan Asiakastiedon lausunnossa.
Vertaislaina oy asettaa kuluttajaa vastuuseen.
– Usein ilmenee jälkikäteisesti vasta perintätoimien yhteydessä, että kuluttaja on antanut tietoisesti virheellisen kuvan lainanmaksukyvystään ja jo olemassa olevista luotoistaan.
Viidessä minuutissa lainoja lupaava Tact Finance pitää velkaongelman perussyynä velkojen kasaantumista.
– Velkaongelmiin liittyvä todellinen ongelma on ns. monivelkaantuminen, se tiivistää.
Auttaisiko positiivinen luottorekisteri?
Pikavippien jopa useiden satojen prosenttien vuosikorkojen sijasta monessa kriittisessä lausunnossa velkaongelmien syyksi nostetaan monivelkaantuminen eli useiden velkojen kasaantuminen samoille henkilöille.
OK Perintä arvostelee lakiluonnosta siitä, että “...velkaongelmaa lähestytään rajoittamalla luoton hintaa, vaikka velkaantumisongelman ydin on myös monivelkaisuus”.
Lakiluonnoksen arvostelijat uskovat että niin sanottu positiivinen luottorekisteri olisi paras tapa torjua velkojen kasaantumista samoille ja lopulta maksukyvyttömille henkilöille.
Oikeusministeriössä onkin valmistumassa vielä tässä kuussa selvitys positiivisen luottorekisterin perustamisesta. Sen tarkoituksena on, että luotonantajat voisivat saada riittävän hyvät tiedot asiakkaan taloustilanteesta ennen lainan myöntämistä.
Vielä ei ole kuitenkaan selvillä olisiko lainanottajan pakollista antaa tietonsa rekisteriin. Auki on sekin, kuka rekisteriä pitäisi.
Kannattajat hoputtavat
Korkokaton ulottaminen kaikkiin, myös yli 2000 euron suuruisiin lainoihin saa myös vankkaa kannatusta.
Esimerkiksi Kuluttajaliitto on jo toivonut korkokaton laajentamista kaikkiin kuluttajaluottoihin.
Kilpailu- ja Kuluttajavirasto kiirehtii sääntöjä voimaan ensi keväästä lähtien. Lisäksi se haluaa, että uudet säännöt koskisivat jo myönnettyjä lainoja.
– KKV pitää tärkeänä sääntelyn tavoitteen saavuttamiseksi, että sääntely koskee myös ennen lain voimaantuloa tehtyjä jatkuvia luottosopimuksia, kirjoitetaan sen lausunnossa.
Velkaneuvonta ry kannattaa sääntöjen kiristämistä, mutta arvelee, että korkokatto ei vielä riitä ongelmien ratkaisemiseen.
–Mielenkiintoinen on muun muassa Tanskan mallin mukainen harkinta-aika (48 tuntia), joskin se voisi olla vieläkin pidempi, jotta kuluttajalle jää riittävästi aikaa harkita velanottoa.
Yle selvitti aiemmin, että seitsemässä käräjäoikeudessa velkomusjuttujen määrä kavoi viime vuonna 20 000:lla paljolti pikavippien ja kulutusluottojen takia.
Nyt lakiluonnokseen lausunnon jättäneet Helsingin, Vantaan, Oulun ja Kymenlaakson käräjäoikeudet ovat kaikki korkokattoesityksen takana.
