Viime päivien uutiset Afganistanista ovat kertoneet surullista tarinaa: pommi-iskut ja väkivalta ovat afganistanilaisten arkipäivää.
Isis käy omaa sotaansa Afganistanissa. Sivistysvihamielisyydestään tunnettuna järjestönä se valitsi keskiviikkona kohteekseen shiialaiset opiskelijat. Kabulissa tehdyssä pommi-iskussa kuoli kymmeniä nuoria.
Myös ääri-islamilainen Taliban-järjestö on viime viikkojen aikana kiihdyttänyt taisteluita Afganistanissa. Se on iskenyt niin pääkaupungissa Kabulissa kuin Ghaznin kaupungin liepeilläkin.
Väijytykset Talibanin taktiikkana
Brittiläisen Chatham House -tutkimuslaitoksen Afganistan-asiantuntija Hameed Hakimi sanoo, että Ghazni on tyyppiesimerkki siitä, miten Taliban taistelee. Järjestö on viikon päivät käytännössä piirittänyt 280 000 asukkaan kaupunkia. Iskuissa on kuollut satoja ihmisiä.
Pelko ja ahdistus ovat kaupungin vieraat. Ulos ei uskalla mennä, eikä pois kaupungista pääse. Ghazni on reilut sata kilometriä Kabulista ja juuri tärkeän valtatien varrella. Ghaznin hallinta merkitsee myös keskeisen huoltoreitin kontrollia.
– Olennaista Talibanin taktiikalle on, että sen taistelijat tekevät väijytyksiä. Ne aiheuttavat uhkaa ja pelkoa, Afganistan-tutkija Hameed Hakimi sanoo Ylen haastattelussa Dušanbesta Tadžikistanista.
Hän on juuri palannut tutkimusmatkalta Afganistanista.
Hakimin mukaan Taliban ei kykene valtaamaan kaupunkeja. Väki ei siihen riitä. Maaseudun pienempiä paikkakuntia ja alueita se kyllä saa hallintaansa.
– Talibanin on helppo pysytellä maaseudulla näkymättömissä ja länsimaiden droonien ulottumattomissa, Hakimi sanoo.
Neuvotteluasemat haussa
Viimeaikaisia väkivaltaisuuksia edelsi kesäkuinen, pienen ohikiitävän hetken kestänyt tulitauko, johon Taliban ja hallituksen joukot sitoutuivat. Isis ei tappamistaan keskeyttänyt.
– Tulitauko antoi afganistanilaisille hetken aikaa hengähtää, elää lähes normaalia elämää ja käydä tapaamassa rauhassa sukulaisiaan, Göteborgin yliopiston oikeustieteen apulaisprofessori Sari Kouvo sanoo.
Kouvo on yliopistotyönsä ohella osa-aikainen Afganistan Analysts Networkin vetäjä. Järjestön väki tutkii Afganistanin politiikan ja turvallisuuden kehitystä.
Kesän tulitauon piti pohjustaa mahdollisia rauhanneuvotteluja. Sari Kouvon mukaan vielä ei olla lähelläkään rauhanneuvotteluiden alkamista.
– Kaikki sitä toivovat, koska kaikki ovat väsyneitä sotaan. Se on jatkunut oikeastaan yhtäjaksoisesti vuodesta 1978 lähtien, Kouvo muistuttaa.
Hakimi arvioi, että Taliban puolestaan pyrkii iskuja kiihdyttämällä parantelemaan omia neuvotteluasetelmiaan. Se haluaa osoittaa, että on vahvempi kuin oikeastaan onkaan.
Hakimin mukaan puolet maasta on hallituksen hallinnassa ja toinen puolikas Talibanin kontrollissa tai taistelutantereena.
– Taliban haluaa päästä suoriin neuvotteluihin amerikkalaisten kanssa. Se tahtoo osoittaa, että Afganistanin hallitusta ei tarvita välissä, koska Taliban on yhtä vahva vaikuttaja Afganistanissa, Hakimi sanoo.
Armeijalla on kansan tuki
Yhdysvaltain johtama liittouma suisti Talibanin vallasta pian syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen. Sittemmin Afganistanin demokratiakehitystä ja turvallistamista on tuettu porukalla, ja projekti on niellyt satoja miljardeja dollareita.
Afganistanin oma armeija on muutaman vuoden ollut vetovastuussa omien kolkkiensa turvaamisessa.
Armeija toki tarvitsee edelleen amerikkalaisten tukea ja apua, mutta kehitystä on tapahtunut. Hameed Hakimin mukaan armeija on saanut jo jonkinlaisen kansalaisten hyväksynnän.
– Vallankin maaseudulla armeijalla on jo oma identiteetti. Sen sijaan omaan parlamenttiinsa kansa ei luota.
Afganistanissa on määrä järjestää kaiken väkivallan keskellä lokakuussa parlamenttivaalit. Parlamentti istuu neljättä vuotta yliajalla ja nyt on korkein aika äänestää uudet edustajat.
Kansan epäluulo johtuu siitä, että monet afgaaniparlamentaarikot ovat sotkeutuneet korruptioon, huumekauppaan ja salamurhien järjestelyyn.
"Afganistaniin ei pidä ketään palauttaa"
Afganistan-asiantuntijat sanovat kuin yhdestä suusta, ettei Afganistaniin ole turvallista palauttaa ketään.
– Jos minut palautettaisiin Afganistaniin, pelkäisin todella paljon, oikeustieteen apulaisprofessori Sari Kouvo sanoo.
Hän arvioi, että jos palautettava henkilö on ilman perhettä ja muuta turvaverkkoa Afganistanissa, on hänen todella vaikea selvitä siellä. Kouvon mukaan Afganistan oli pakolaisliikehdinnän alkaessa vuonna 2015 huomattavasti turvallisempi maa kuin nyt.
Chatham House -tutkimuslaitoksen Afganistan-asiantuntija Hameed Haskimi antaa esimerkin.
– Ulkomaiden lähettiläät ja diplomaatit eivät uskalla enää kulkea Kabulissa eivätkä juuri muuallakaan edes sataprosenttisesti panssaroiduissa autoissa saattueineen. Puhe Afganistanin turvallisuudesta on lopetettava.
Hameed Hakimi pitää eurooppalaista keskustelua palautuksista erittäin kylmäkiskoisena.
– Kun turvapaikanhakija on palautettu ja lentokone on laskeutunut Kabuliin, niin hänestä ei olla enää kiinnostuneita. Asia on ratkaistu.
Hakimi sanoo, että ihmisoikeudet ja humanitaariset seikat puuttuvat nyt keskustelusta täysin. Länsimaissa poliitikkojen puhe on alisteinen äärioikeiston viestille, jossa muslimimiesten pelätään valtaavan maat ja mannut sekä vievän työt ja naiset.
– Puhe palautuksista on muuttunut pelkästään poliittiseksi turvallisuuskysymykseksi. Äärioikeiston myötä puhe on myös hyvin tunteellista, Hameed Hakimi sanoo.