Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

"Aina, jos harmittaa, menen kanalaan tai touhuamaan kissojen kanssa" – Eläinavusteisten hoitomuotojen arvostus nousee samalla, kun tieto hoidon vaikutuksista lisääntyy

Karoliina Takamäen maatilalle ovat pian tervetulleita erityistä tukea vaativat lapset, nuoret ja aikuiset hoitamaan eläimiä ja voimaantumaan.

Karoliina Takamäen lapinlehmä Nyyti nauttii rapsutuksista
Karoliina Takamäen lapinlehmä Nyyti nauttii rapsutuksista Kuva: Merja Siirilä
Merja Siirilä
Avaa Yle-sovelluksessa

Lehtimäkeläinen Karoliina Takamäki on aina pitänyt eläimistä ja niiden kanssa työskentelystä. Sen vuoksi hän pohti, miten saisi yhdistettyä opettajan ammatin, erityiskasvatuksen osaamisensa ja eläimet.

– Olen itse kokenut, että eläimet ovat antaneet minulle voimauttavia hetkiä tässä arjessa. Aina jos harmittaa, menen kanalaan tai touhuamaan kissojen kanssa.

Takamäki löysi paljon tutkimustuloksia eläinkasvatuksellisesta hoitotyöstä ja näin äitiysloman aikana syntyi ajatus voimavaratila Taikamäestä: maatilasta, jossa tarjottaisiin eläinavusteista työskentelyä erityistä tukea vaativille lapsille, nuorille ja aikuisille.

Karoliina Takamäki  syöttää lampaille ja kanoille leipää
Lampaat ja kanat odottavat innokkaasti Karoliina Takamäen tarjoamaa leipää. Kuva: Merja Siirilä / Yle

Rauhoittumiseen ja aktivoimiseen

Kelan tänä vuonna tilaama selvitys vahvistaa, että eläinavusteista kuntoutusta voidaan käyttää osana esimerkiksi oppimisvaikeuksien, neuropsykiatristen häiriöiden ja erilaisten kehityshäiriöiden kuntoutuksessa. Eläimet voivat olla mukana myös aikuisten mielenterveys- ja päihdetyössä sekä muistisairaiden hoidossa.

Kuntoutussäätiön toteuttaman tutkimuksen mukaan eläinavusteiset menetelmät sopivat erityisen hyvin sellaisille lapsille ja nuorille, joilla on vaikeuksia sitoutua hoitoon. Eläin motivoi harjoittelemaan, ja sen käyttö saattaa jopa nopeuttaa terapiaprosessia.

Terapiakanoja ulkona
Kuva: Merja Siirilä / Yle

Karoliina Takamäen mukaan eläimellä on kaksi erilaista vaikutusta.

– Eläimellä voi olla rauhoittava vaikutus, kuten esimerkiksi ADHD-oireisiin henkilöihin, jotka tarvitsevat keskittymiseen harjaannusta ja rauhoittumisen taitoja. Sitten taas toisinpäin: masentuneille, jotka tarvitsee sitä aktivointia, eläimillä voi olla aktivoiva ja virkistävä vaikutus, Takamäki toteaa.

Kasvatuksellista toimintaa

Siinä missä alalle tulee uusia yrittäjiä, perustetaan myös eläinavusteiseen hoitoon liittyviä yhdistyksiä. Puolitoista vuotta sitten perustettu Anima ry uskoo alan vetovoimaan.

– Asiakkaita on varmasti helppo löytää, maksajaa vaikeampi. Sairaanhoitopiirit, kunnat, sosiaalitoimi, liikuntatoimi ja erityisliikunta ostavat jonkin verran palveluita. Myös Kela selvittää parhaillaan, mikä on eläinavusteisen ja hevosavusteisen hoidon vaikuttavuus, kertoo Anima ry:n hallituksen puheenjohtaja Nina Fagerström.

Karoliina Takamäki ruokkii kanoja ja kukkoja
Karoliina Takamäen pihapiirissä on kolmisenkymmentä kanaa Kuva: Merja Siirilä / Yle

Etelä-Pohjanmaalla sijaitsee muutamia eläinavusteiseen hyvinvointiin keskittynyttä yritystä. Alajärvellä toimii muun muassa Puhtiponit, jotka tarjoaa sosiaalipedagogista hevostoimintaa. Ähtärissä tarjotaan muun muassa lammasavusteista toimintaterapiaa ja Ilmajoella toimii Toiskan voimavaratila, jossa on hevosavusteista sosiaalipedagogista ja maatila-avusteista toimintaa.

– Nämä muut järjestävät terapeuttista ja kuntouttavaa toimintaa. Meillä toiminta on enemmän kasvatuksellista oman koulutustaustani vuoksi. Ja toki sitten eläimillä eroan muista. Vaikka minulle on ne pari ponia tuloillaan, niin meillä on myös näitä kanoja, lampaita ja lehmiä. Tämä on enemmän tällaista pienmaatilatoimintaa, Takamäki kertoo.

Eläinterapian arvostus kasvussa

Vaikka eläinterapia ei ole uusi asia, on se kärsinyt luottamuspulasta. Anima ry:n mukaan arvostus on kuitenkin kasvamassa.

– Se ei välttämättä näy suuresti ostajan puolelta, kun maksajaa on välillä hankalaa löytää, mutta arvostus on kasvamassa. Me, jotka teemme tätä työtä, tiedämme vaikuttavuudesta. Ei ole kuitenkaan riittävästi tutkimuksia, joita voitaisiin hyödyntää uskottavuuden näkökulmasta, Nina Fagerström sanoo.

Karoliina Takamäki ja lapinlehmä Nyyti
Karoliina Takamäki ja lapinlehmä Nyyti Kuva: Merja Siirilä / Yle

Oleellista Fagerströmin mukaan on varmistaa, että toimijalla on koulutus siitä näkökulmasta, mistä kuntoutusta tehdään.

– Meillä on paljon innokkaita eläinalan ihmisiä, jotka ymmärtävät eläinten toiminnasta ja eläinten käytöksestä, mutta eivät välttämättä ihmisen käytöksestä ja toiminnasta. Tämä yhdistelmä on se, mitä me Animassa ajetaan, että on se ammatillisuus aina taustalla, kun tehdään eläinavusteista työskentelyä. Jokainen meistä hyötyy kaikkien tutkimustenkin mukaan eläimen läsnäolosta, eläimen läheisyydestä, Fagerström totea.

Vuorovaikutusta ja rapsuttelua

Lehtimäellä sijaitsevalla, isolla metsäisellä tontilla riittää tilaa eläimille. Tilalla on tällä hetkellä kissoja, kanoja, kukkoja, lampaita ja lehmiä. Takamäen suunnitelmissa on vielä hankkia minihevosia ja pupuja.

Pihapiirissä vapaana tepastelevat kanat juoksevat nopeasti paikalle, mikäli huomaavat Takamäen tuovan niille leipää. Lellu-kana tuo yllätyspoikasensakin paikalle.

Karoliina Takamäki harrastaa rescue-toimintaa. Esimerkiksi 3-vuotias lapinlehmä Nyyti ei tullut tiineeksi useista yrityksistä huolimatta ja oli jo määrätty lopetettavaksi. Sen loppuelämänkoti löytyi Taikamäestä.

Terapia- ja hoitoeläimeksi ei sovellu kuitenkaan aivan mikä tahansa eläin. Takamäki haluaa tietää mahdollisimman tarkkaan, millainen tausta eläimellä on. Näin hän pyrkii varmistamaan, että eläimiä ei ole kohdeltu kaltoin tai niillä ei ole mitään sairauksia, jotka vaikuttaisivat niiden hyvinvointiin.

Lapinlehma Nyyti
Lapinlehma Nyyti Kuva: Merja Siirilä/ Yle

Taikamäen tilalla asiakas saa päättää itse eläimet, joiden kanssa haluaa itse työskennellä.

– Päivä koostuu eläimen hoidosta. Annetaan ruokaa, siivotaan karsinat tai häkit, hoidetaan juomavedet kuntoon. Sitten eläimen salliessa rapsutellaan ja ollaan vuorovaikutuksessa eläimien kanssa, Takamäki kertoo.

Maatilan remontti valmistuu syys-lokakuussa, minkä jälkeen tarkoituksena on ottaa ensimmäiset asiakkaat vastaan. Takamäki on luonut jo verkostoja ja löytänyt mahdollisia asiakkaita.

– Varsinaista markkinointityötä kuntiin pääsee tekemään vasta sitten, kun remontti alkaa olla valmis. Että saadaan kaikki byrokratiat hoidettua, Takamäki kertoo.

Suosittelemme sinulle