Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomen kartta muuttuu kuin vesirokkoiseksi, kun sinne merkitään sillat, jotka Liikennevirasto on luokitellut huonokuntoisiksi.
Liikennevirasto on luokitellut kaikkien siltojen kunnon asteikolla 1–5. Kuntoluokka yksi tarkoittaa erittäin huonoa ja kakkonen huonoa. Kahteen huonoimpaan luokkaan on joutunut kaikkiaan 630 siltaa.
Tästä hakukoneesta näet, kuinka paljon lähistölläsi on huono- tai erittäin huonokuontoisiksi luokiteltuja siltoja.
Juttu jatkuu listauksen ja kartan jälkeen.
Jos tiellä on erilliset sillat kahteen ajosuuntaan, kohde näkyy myös listassa kahtena.
Yllä olevasta kartasta voit katsoa laajemmin, sattuuko omille reiteillesi huonokuntoisia siltoja. Jos raahaat kartan oikean alakulman keltaisen hahmon valitsemaasi kohtaan, näet myös kartan katunäkymän (streetview) ja kuvan sillasta.
Italiassa kilometrin pituisesta sillasta romahti viime viikon tiistaina noin kahden sadan metrin osuus, mutta Liikennevirasto vakuuttaa, että Suomessa sillat ovat turvallisia, vaikka ne olisikin luokiteltu huonokuntoisiksi.
Rajatapauksissa sillalle asetetaan painorajoitus, jotta liian raskas liikenne ei vahingoittaisi sillan rakenteita. Rajoituksesta kerrotaan liikennemerkillä ja Liikenneviraston omassa verkkopalvelussa.
Liikenneviraston silloista vastaavan yksikön päällikkö Minna Torkkeli tietää kuitenkin myös, että painorajoituksia ei aina noudateta.
– Yritämme viestiä raskaalle liikenteelle, että se saattaa rikkoa siltoja, mutta kyllä näitä rajoituksia rikotaan, niin kuin muitakin liikennesääntöjä, Torkkeli tuskailee hieman turhautuneena.
Painorajoituksien noudattamista seurataan poliisin ratsioissa ja reaaliaikaisilla tunnistimilla.
Ääritilanteessa silta voidaan sulkea. Edellisen kerran näin on tehty Pomarkussa, jossa yli satavuotiasta kivisiltaa alettiin purkaa viime syksynä.
Kaikkiaan Liikennevirastolla on yli 15 000 siltaa eli huonokuntoisten siltojen osuus on alle viisi prosenttia.
Kunto voi yllättää
Sillan rasitusta voidaan rajoittaa siirtämällä raskas liikenne yhdelle ja henkilöautoliikenne toiselle kaistalle. Muitakin hätäratkaisuja on.
– Kirjalansalmen sillalla raskaan ajoneuvon pitää jättää vähintään 50 metrin etäisyys edellä ajavaan raskaaseen ajoneuvoon, Torkkeli sanoo.
Tällä hetkellä 451 siltaa varjellaan jonkinlaisen painorajoituksen avulla. Torkkelin tietojen mukaan uusia painorajoituksia ei ole tulossa, mutta yllätykset ovat mahdollisia.
Siltojen erikoistarkastuksissa tutkitaan betonin laatua pintaa syvemmältä. Silloin silmämääräisesti hyväkuntoisen sillan kunnosta voi paljastua äkkiä ikäviä yllätyksiä.
– Olisi niin kätevää, jos betonin sisään voisi nähdä, mutta kun ei, Torkkeli vitsailee.
Liikennevirasto on panostanut erikoistarkastuksien tekemiseen. Niitä tehdään erityisesti kolmanteen eli tyydyttävän tasoisien siltojen kuntoluokkaan.
Toisaalta huonokuntoisellakaan sillalla ei ole välttämättä käyttörajoituksia.
– Silta voi olla niin tukevatekoinen, että liikenne voi kulkea siitä, vaikka esimerkiksi kaiteet tai vesieristykset ovat huonossa kunnossa.
Euroopan suurimmat rekat
Suomen tie- ja siltaverkko on kovilla, sillä Suomessa sallitaan Euroopan painavimmat rekat.
Torkkelin mukaan EU:ssa taataan, että koko tiestö kestää runsaan 40 tonnin painoiset ajoneuvot. Suomessa rekkojen enimmäispaino koko tieverkolla on toista luokkaa: 76 tonnia.
Sitäkin suurempia kuormia on liikkeellä erikoislupien turvin.
Liikennevirasto on saanut väylien ylläpitoon 450 miljoonan euron erillismäärärahan, joka alkaa olla jo käytetty loppuun. Sen turvin on asfaltoitu teitä, korjattu siltoja ja ratoja.
Liikenneviraston kuntoluokituslista on päivitetty elokuun puolivälissä.
Muutos 24.8. klo 15.20 Katuosoitteen sijasta haun voi tehdä kunnan perusteella.