Useimmilla meistä on vahva käsitys siitä, mitä osaamme ja mitä emme. Joku kokee, ettei osaa matematiikkaa ja toiselle liikunta on kauhistus.
Käsitykset omista kyvyistämme ovat usein yleistyksiä, jotka eivät välttämättä perustu faktoihin. Silti ne rajoittavat elämää.
– Positiiviset uskomukset, kuten "mulla on hyvä matikkapää", tuovat onnistumisen kokemuksia, toteaa yritys- ja mentaalivalmentaja Jaana Hautala.
Suurin osa uskomuksista syntyy jo lapsuudessa ja pysyy mukana tiukasti läpi elämän. Lapsena opimme aikuisilta myös, miten suhtautua uusien asioiden oppimiseen.
– Kuulemme lapsuudessa aika paljon "ei tässä iässä enää voi" -puhetta. Se jää päälle, vaikka tiedämme, että aivot ovat varsin oppimiskykyiset. Voimme oppia aina siihen asti kuin elämää jatkuu, muistuttaa Hautala.
Uskomusten purkaminen
Uskomuksia voi purkaa, mutta ensin niistä pitää tulla tietoiseksi. Tämän jälkeen uskomuksia voi kyseenalaistaa ja tarkastella lähemmin. Samalla voi huomata välttelevänsä neulomista toistamalla itselleen, että on huono käsitöissä tai pakenee keittiöstä muistuttaen olevansa huono kokki.
Uskomuksiin pääsee kiinni, kun ottaa avuksi kynän ja paperin. Kun huomaa hokevansa itselleen jotain asiaa, niin se kannattaa kirjoittaa ylös.
– Jos kirjoittaa "en ole riittävän hyvä", voi miettiä, enkö koskaan? Olenhan riittävän hyvä äiti. Kannattaa hakea niitä hetkiä, mistä saa itseluottamusta ja huomata, että on riittävän hyvä, kehoittaa Hautala.
Itsensä hyväksyminen
Uskomusten tunnistaminen vaatii paitsi uteliaisuutta itseään kohtaan, myös armollisuutta.
Ihminen on riittävän hyvä monessa asiassa esimerkiksi oppii muistamaan tunnusluvut, valmistamaan herkullisia jälkiruokia tai hoitamaan takapihan yrttilaatikkoa.
Heti ei ole pakko muuttua kokonaan.
– Entä, jos ei vaadikaan, että hyväksyy itsensä täydellisesti ja koko ajan? Mitä, jos hyväksyisi itsensä edes hetkeksi?, kehoittaa Hautala.
Jarruttava uskomus voimaa antavaksi
Ympäristö tuottaa koko ajan ajattelumalleja, jotka omaksumme helposti. Tällainen on esimerkiksi jatkuva kiireen hokeminen ja "ei ole aikaa" -ajattelu. Itseasiassa meillä on kaikki aika tässä ja nyt.
Elämää jarruttavia uskomuksia voi muuttaa näkökulmaa vaihtamalla.
– Ajatus "en ole liikunnallinen" voikin muuttua ajatukseksi "liikunta antaa iloa", jolloin antaa luvan itselle ja salliikin liikunnan. Yhtäkkiä löytääkin itsensä sauvakävelyltä, kertoo Jaana Hautala
Kaikkia uskomuksia ei tarvitse kääntää ympäri, mutta niitä voi pehmentää ja muokata itselleen vahvistaviksi ajattelumalleiksi.
Jos ajattelee "ei ole matikkapäätä", niin ei tarvitse välttämättä lukea professoriksi. Riittää, että pärjää kauppalaskujen kanssa.