Kotimaan nopeat junayhteydet ovat vuosikymmenien haave. Tampere haluaa tunnin junan Helsinkiin. Turkulaisetkin kaipailevat nopeaa junayhteyttä pääkaupunkiin.
Tunnin juna Tampereelle nousi esille viimeksi pari viikkoa sitten, kun valtiovarainministeriö julkaisi budjettiesityksensä. Ministeriö ilmoitti tavoitteekseen lyhentää Helsingin ja Tampereen välistä matkaa tuntiin, perinteisellä kalustolla.
Käytännössä matka-ajat eivät ole pääradoilla kymmenen vuoden aikana lyhentyneet. Päinvastoin.
Lisävauhtia pitää etsiä matkaamalla Tampereelta pohjoiseen, Seinäjoen suuntaan.
VR hidasti Helsingin ja Tampereen välistä junaa viimeksi maaliskuussa. Päätöstä perusteltiin pääradan huonolla kunnolla ja ratatöillä.
Matka-aikaan tuli kymmenen minuuttia lisää. Nopein junavuoro Helsingistä Tampereelle kestää nyt tunnin ja 42 minuuttia. Aiemmin matka taittui nopeimmillaan puolessatoista tunnissa.
Pendolinojen alkuhuumassa Helsingistä Jyväskylään pääsi kolmessa tunnissa. Nykyään alle kolmen tunnin matkasta voi vain haaveilla.
Aikatauluja on väljennetty useita kertoja myöhästymisen takia. Väljentely sai alkunsa vuonna 2007, kun silloinen liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) vaatii myöhästymisiä kuriin. Silloin syntyi junamatkustajien keskuudessa sanonta "Vehviläisen vartti".
Ajatuskulku kulkee niin, että kun aikatauluja väljennetään, junat pysyvät aikataulussa.
Miten tässä näin pääsi käymään? Yle kysyi asiaa Liikennevirastolta ja VR:ltä. Liikennevirasto vastaa nopeusrajoituksista ja VR aikatauluista.
Matka-ajat ovat pidentyneet, mutta ei se junista ole kiinni. Pendolino-junan maksiminopeus on 220 kilometriä tunnissa. Tätä vauhtia voi tällä hetkellä ajaa vain välillä Kerava–Lahti.
Muualla Suomessa on käynnissä on paljon ratatöitä. Helsingin ja Tampereen välillä aikataulut ovat hidastuneet kymmenen minuuttia.
Suomen rataverkosta 90 prosenttia on yksiraiteista. Nopeatkin junat joutuvat pysähtymään ja odottamaan vastaan tulevaa junaa turhan usein.
Tampereen ja Jyväskylän välinen rata on mutkainen. Juna vaihtaa kulkusuuntaa Tampereella. Siihen pitää varata vartti lisäaikaa turvajärjestelyjen takia.
Onko Suomessa jonain päivänä 300 kilometria tunnissa kulkevia junia? Jos valtio investoisi nopeisiin junaverkkoihin, se olisi mahdollista. Keski-Euroopassa ei enää edes pyritä 300 kilometrin tuntinopeuksiin. Jos juna kulkee 300 kilometriä tunnissa, se ehtii lyhyellä matkalla vain kiihdyttää ja jarruttaa.
Se ei ole ekologista eikä kovin kustannustehokasta. 250 kilometriä tunnissa riittää saksalaisille.
Ranskassa TGV-junat ajavat 300 kilometrin tuntivauhtia, mistä on hyötyä pitkillä matkoilla. Nopeille osuuksille luotijunille on rakennettu Ranskassa omat raiteet.
Pendolino-juna oli ennen nopein juna, mutta mistä tietää mikä on nopein nyt? Aiemmin Pendolinon ero InterCity- eli IC-junaan oli suuri, koska IC-junat ajoivat vain 160 kilometrin tuntivauhtia. Nyt myös IC-junilla pääsee 200 kilometriä tunnissa, kun rata sen sallii.
Pendolinoissa on vain kuusi vaunua, mutta IC-juniin voidaan lisätä vaunuja. Siksi IC-junia kannattaa käyttää nopeissa junavuoroissa suurten kaupunkien välillä.
Miksi pendolinolla ei ajeta 220 kilometriä tunnissa, vaikka se olisi mahdollista? Helsingin ja Turun välillä on paljon kaarteita ja rata on pääosin yksiraiteinen. 250 kilometrin tuntinopeuksiin voidaan päästä vain, jos uusi Espoo–Lohja–Salo -rata joskus toteutuu.
Helsingin ja Tampereen välinen rata on tukevaa tekoa. Junat nopeutuvat, kun Riihimäen asema valmistuu vuoden kuluttua. Pysähtyvät junat ohjataan eri raiteille. Jo tänä syksynä Järvenpäähän valmistuu lisäraide, joka nopeuttaa Tampereelle matkaavia junia.
Minne kannattaa matkata, jos haluaa vauhtia? Oulun radalla voi ajaa 200 kilometrin tuntivauhtia. Lahden oikorata on lyhentänyt matka-aikoja Itä-Suomeen jopa tunnilla. Pietariin sujahtaa Allegro-junalla kolmessa tunnissa.
Juttua varten on haastateltu VR:n kaukoliikenteen suunnittelujohtajaa Juho Hannukaista ja Liikenneviraston johtajaa Markku Nummelinia.
Lue myös