Ranskan ja Suomenlinnan yhteinen historia alkaa jo ajalta, jolloin linnakkeen rakentamista vasta suunniteltiin. 1700-luvun alussa Ruotsi oli menettänyt laajoja alueita idästä ja tarvitsi uutta puolustusta Venäjän kasvavaa valtaa vastaan.
Linnoitus päätettiin perustaa juuri Suomenlinnaan, koska sinne saatiin rakennettua telakka, ja Kruunuvuoren selkä jäi suojaisaksi alueeksi laivastolle.
Suunnitelman toteuttamiselle saatiin apua Ranskasta.
– Ranska toimi rahoittajana 1700-luvun puolella. Ja Ranskalla oli tietysti oma intressi siinä Venäjän vallan kasvun hillitsemisessä. Ruotsi toimi vähän kuin Ranskan sijaistoimijana täällä Suomenlahden puolella, kertoo Suomenlinnan hoitokunnan kehittämispäällikkö Petteri Takkula.
Ranskan rahoituksen määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta se oli joka tapauksessa hyvin merkittävä. Suomenlinna, joka oli silloin nimeltään Viapori, oli Ruotsin valtakunnan sen hetkisistä rakennushankkeista suurin.
Napoleon siunasi Suomenlinnan siirtymisen venäläisille
Viitisenkymmentä vuotta rakennustöiden alkamisen jälkeen, vuonna 1808, ranskalaisilla oli kuitenkin osuutta myös siihen, että Suomenlinna siirtyi Venäjän hallintaan. Ranskan keisari Napoleon ja Venäjän tsaari Aleksanteri tekivät sopimuksen Ruotsin pakottamisesta mannermaansulkemukseen.
– Napoleon antoi sitten tsaarille vapaat kädet liittää Suomi Venäjän valtakuntaan. Vuonna 1808 venäläiset joukot piirittivät Suomenlinnan, ja Suomenlinna antautui, Takkula kertoo.
Krimin sodan yhteydessä Ranska pommitti Suomenlinnaa
Vajaat 50 vuotta myöhemmin, vuonna 1855, Ranska oli kuitenkin jo mukana tuhoamassa Suomenlinnaa. Tuolloin ranskalais-englantilainen laivasto pommitti linnoitusta kahden päivän ajan, osana Krimin sotaa.
– Länsivalloilla oli silloin ihan merkittävä sotilasteknologinen ylivoima. Eli linnoituksen venäläinen tykistö ei pystynyt vastaamaan tuleen, vaan täällä tapahtui melkoisia tuhoja siinä pommituksessa. Ne näkyvät tänäkin päivänä, sanoo Takkula.
Pommitukset näkyvät esimerkiksi niin, että toiset rakennukset puuttuvat kokonaan ja joistakin puuttuu esimerkiksi ylimmäinen kerros.
– Täällä näkyy paitsi se, mikä on rakennettu, myös historian eri kerrostumat, mukaan lukien erilaiset tuhot. Sekin on hieno arvo täällä.
Nyt saari kiinnostaa ranskalaisia turisteja
Nykypäivän Suomenlinnassa meno on rauhallisempaa, mutta ranskalaisia näkyy katukuvassa edelleen.
Saari on nimetty Unescon maailmanperintökohteeksi, ja matkailijoita käy vuodessa noin miljoona. Ranskalaiset ovat perinteisesti olleet viiden suurimman kansalaisryhmän joukossa.
Ranskalaiset Manon Saudray ja Guillaume Pouzadoux saapuivat Suomenlinnaan viettämään kesäpäivää suomalaisten ystäviensä kanssa.
– On todella kaunista, kun tänne saapuu lautalla Helsingistä. Kaikki pienet saaret ympärillä. Se houkuttelee, Saudray sanoo.
– Vaikuttaa kiinnostavalta. Täällä on paljon museoita, paljon ihmisiä, paljon turisteja. Vaikuttaa hyvältä, Pouzadoux jatkaa.
Torstaina Suomenlinnaan saapuu vierailulle myös Ranskan presidentin puoliso Brigitte Macron. Hän käy saarella rouva Jenni Haukion kanssa, presidenttiparin kaksipäiväisen Suomen-vierailun yhteydessä.