Kun keskiolut vapautui 1960-luvun lopulla, jopa Valio toi myyntiin omia oluita.
Maitotuotteista tunnettu Valio otti harha-askeleen vuonna 1972 ja lähti "olviretkelle." Tammikuussa 1972 Ylen Pohjois-Savon uutiset kertoivat, että kuopiolainen Raninin oluttehdas on valmistanut olutta ja virvoitusjuomia ensimmäisen päivän Valion tehtaana.
Olutta valmistettiin vuosittain noin neljä miljoonaa litraa ja virvoitusjuomia hieman vähemmän. Valion silloinen Kuopion konttorin johtaja Kalevi Koistinen arvioi, että olut menee kaupaksi kulutustottumuksen muutosten vuoksi.
Tuolloinkin kohistiin alkoholipolitiikasta. Nyt suunnitelmissa on nostaa alkoholiveroa 30 miljoonalla eurolla. 1960-luvulla väännettiin kättä keskioluen vapauttamisesta. Ulkomailla matkustelleet suomalaiset kertoivat, ettei juomareita näkynyt eurooppalaisissa kaupungeissa. Ajateltiin, että suomalaiset oppivat eurooppalaiset juomatavat ja kulutus kasvaisi 15 prosenttia. Keskiolut vapautettiin ja tuotiin kauppoihin vuonna 1969. Suomalaisten juominen kasvoikin 50 prosenttia.
Nykyisin suomalaisten juomamäärät ovat eurooppalaista keskitasoa, mutta ongelmana on humalahakuisuus.
Epäilys: suomalaiset vaihtavat maidon kaljaan
Valion johtokunta ennusti oluen juomisen kasvavan. Suomalaisten pelättiin vaihtavan maidon kaljaan ja johtokunta piti sitä "enemmän kuin todennäköisenä."
Ylen alueuutisissa tammikuussa vuonna 1972 kerrottiin Valion valmistavan ensimmäistä päivää olutta. Heti seuraava uutinen oli maidon loppuminen Pieksämäeltä. Tiettävästi tahattoman mielleyhtymän luovan lähetyksen voit kuunnella Yle Areenasta allaolevasta videosta.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Maanviljelijät paheksuivat Valion oluthanketta. Rantasalmen Osuusmeijeri lähetti 17 osuusmeijerin omistamalle Valiolle tiukkasanaisen kirjeen: "Esimerkiksi oluen valmistus ja kauppa ei käsityksemme mukaan ole meijeritoimintaa eikä maataloutta edistävää toimintaa."
Mestari-, Birelli- ja Rautakoura-nimiset oluet eivät kuitenkaan vakuuttaneet juomareita.
Paheksuntaan vastattiin sillä, että "oluen pääasiallinen raaka-aine on viljelijäväestön tuottamaa." Valion johtotehtävissä ollut Ilkka Haka vakuutti helmikuussa 1972, että "pitkällä tähtäyksellä ajatellen panimotoiminnan avulla voidaan meijeriteollisuuden kannattavuutta parantaa ja tätä tietä vahvistaa maidontuotannon edellytyksiä maassamme."
Valio ajatteli, että olutta myytäisiin maidon myynnin sivutyönä. Mestari-, Birelli- ja Rautakoura-nimiset oluet eivät kuitenkaan vakuuttaneet juomareita.
"Ehkäpä tuotteiden maku ei ollut kansaan menevä", arvelivat Valion Kuopion konttorin hallintoneuvoston tarkastajat. He myös sanoivat, että "olut opettaakin kaupan tekoon: kilpailu on niin kova, että kun olutta osaa myydä, niin kyllä muukin kauppa käy."
Jo vuoden kuluttua tarkastajat uumoilivat, ettei kaljakauppa toisi markkoja Valiolle. Panimon toiminta lopetettiin vuonna 1977 ja Valion "olviretki" päättyi.
Valio tuskin lähtisi enää olutmarkkinoille
Valion tuoteryhmien johtaja Tuomas Salusjärvi naurahtaa ja miettii pitkään, voisiko Valio tänä päivänä lähteä olutmarkkinoille.
– Periaatteessa miksipä ei, jos se olisi liiketoiminnan kulmasta järkevää. Panimoalalla kilpailu on kovaa. Elintarvikehan se on ja asiakkaat olisivat samanlaisia kuin nykyisinkin, Salusjärvi pyörittelee.
Uutiset ovat kertoneet Valion palanneen vuosien saatossa aiemmin hylkäämiensä liiketoimintojen pariin. Esimerkiksi lastenruoat ja jäätelö on palannut yrityksen valikoimiin.
Salusjärvi sanoo, että "olvireissua" vastaava kohahdus oli Valion ilmoitettua tuovansa markkinoille kaurapohjaisia tuotteita.
– Se kohahdutti mediaa ja kilpailukenttää. Meillä oli silloin somessa kävijäpiikki.
Kohahdus saattoi Salusjärven mukaan johtua siitä, että kasvipohjaisten tuotteiden suosijat on nähty keskimäärin maitovastaisina.
– Kansainväliset isot maitotalot eivät ole lähteneet kasvituotemarkkinoille, Salusjärvi jatkaa.
Ylen alueuutiset täyttävät 50 vuotta
Valion "olvireissusta" ja monista muista puhuttavista aiheista on uutisoitu maakunnissa jo 50 vuotta. Ylen ensimmäinen alueuutislähetys tuli radioaalloilla syyskuun alussa. 15 minuutin mittainen uutislähetys tuli radiosta kolme kertaa viikossa: maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin.
Toimittaja Tapio Toffela kysyi haastattelussa päivää ennen alueuutisten alkua Ylen ohjelmapäällikkö Eero Nuutiselta riittääkö maakunnissa uutiset täyttämään ohjelma-ajan kolmena päivänä. Nuutinen vastasi virallisesti, että uskoo uutisten riittävän vaikka jokaiselle päivälle. Samaan hengen vetoon Nuutinen uskoi asiamiehillä olevan ripeyttä ja uutisnenää, millä hän ilmeisesti viittasi uutisten tekijöihin.
Maakuntien omien uutisten määrää on kasvatettu vuosikymmenien aikana. Vuonna 2000 Yle aloitti porrastetusti ensimmäiset alueelliset tv-lähetykset.
Nykyisin alueellisia uutisia tulee Yle Radio Suomesta jokaisena arkipäivänä kymmenen kertaa. Televisiosta puolestaan tulee kaksi aluelähetystä jokaisena arkipäivänä.