Saksan Chemnitzissä valmistaudutaan torstaiksi kaavailtuihin uusiin mielenosoituksiin. Saksin osavaltion viranomaisten mukaan poliisitoimintaa koordinoidaan liittovaltiotasolla.
Protestit ovat jatkoa sunnuntaina ja maanantaina kaupungissa pidetyille maahanmuuton vastaisille mielenosoituksille.
Väkivaltaiset protestit saivat alkunsa viikonloppuna tapahtuneesta puukotuksesta, jossa 35-vuotias saksalaismies kuoli ja kaksi loukkaantui vakavasti. Poliisi on pidättänyt teosta epäiltynä 23-vuotiaan syyrialaismiehen ja 22-vuotiaan irakilaismiehen.
Äärioikeiston mukana myös maltillisia
Chemnitzin yliopiston politiikan tutkimuksen professori Eric Linhart pitää nyt nähtyjä mielenosoituksia merkittävänä käänteenä Saksan poliittisessa ilmapiirissä.
– Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun poliittisesti maltilliset ihmiset kävelevät rinta rinnan kadulla fasistien kanssa, Linhart luonnehtii Ylelle puhelimitse.
Professorin mukaan äärioikeistolaisten ideologioiden entistä laajempi hyväksyminen kertoo osavaltioiden koulutuspolitiikan alasajosta. Ihmiset eivät enää ymmärrä, minkä puolesta he marssivat.
Aggressiivisia, maahanmuuttovastaisia puheita on Linhartin mukaan viljelty pitkään sosiaalisessa mediassa sekä politiikassa. Äärioikeiston kasvua on puolestaan monien itäsaksalaispoliitikkojen puheissa vähätelty.
Se, että tilanne kärjistyi juuri nyt ja juuri Chemnitzissä, on Linhartin mukaan sattumaa.
Myöskään Ulkopolittisessa instituutissa Saksan politiikkaa tutkiva Tuomas Iso-Markku ei ole yllättynyt viimeaikaisista levottomuuksista.
– Samankaltaisia, väkivaltaisiksikin yltyneitä mielenosoituksia on ollut viime vuosien aikana muitakin. Maahanmuutto on ollut viime vuosina enemmän esillä, ja siihen kriittisesti suhtautuvat ovat saaneet näkyvyyttä Saksan julkisessa keskustelussa.
– En usko, että nämä jäävät viimeisiksi levottomuuksiksi, Iso-Markku jatkaa.
Aiemmin tänä vuonna on järjestetty kiivaita mielenosoituksia maahanmuuttoa vastaan – ja sen puolesta – muun muassa Dresdenissä (tammikuussa sekä helmikuussa), Cottbussissa (tammi-helmikuussa) ja Berliinissä (toukokuussa).
Itä-Saksan henkinen perintö vaikuttaa
Iso-Markun mukaan maahanmuuttoa jyrkästi vastustava liikehdintä on keskittynyt Saksassa etenkin maan itäosiin. Syitä tilanteeseen on lukuisia.
– Idän osavaltiot ovat suhteessa heikomassa taloudellisessa tilanteessa. Siellä on myös historiasta juontuvaa poliittista juurettomuutta. Perinteiset valtapuolueet eivät ole onnistuneet vakuuttamaan äänestäjiä samalla tavalla kuin läntisessä Saksassa, Iso-Markku arvioi.
Esimerkiksi maahanmuuttoa ja islamia vastustava Pegida-liike aloitti toimintansa Dresdenissä. Syksyllä 2014 perustettu järjestö laajeni nopeasti muihin Itä-Saksan kaupunkeihin, joissa myös oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle -puolue on saanut viime vuosina jalansijaa.
– Joitain Vaihtoehto Saksalle -puolueen jäseniä on nähty myös Pegidan mielensoituksissa, Iso-Markku luonnehtii.
Maahanmuuttajien määrä ei sinänsä lisää kriittisyyttä
Chemnitzin levottomuuksien ajankohta ei selity Saksan viimeaikaisella maahanmuuttopolitiikalla.
Maahan tulee nyt merkittävästi vähemmän turvapaikanhakijoita kuin huippuvuosina 2015 ja 2016.
Esimerkiksi Saksan tilastoviranomaisen mukaan alkuvuonna myönnettiin vajaat 44 000 turvapaikkaa, oleskelulupaa tai karkotuskieltoa. Koko vuoden luku jäänee alle kolmannekseen viime vuodesta ja alle viidennekseen vuodesta 2016.
Huippuvuosina hyppäys oli kuitenkin huima, myönteistenkin turvapaikkapäätösten luvuissa. Myönteisten päätösten määrä yli kymmenkertaistui vuodesta 2014 vuoteen 2016.
Tutkija Iso-Markun mukaan kasvava maahanmuuttokriittisyys ei johdu suoraan maahanmuuttajien sijoittumisesta Saksan sisällä.
Viime vuoden parlamenttivaaleissa maahanmuuttokriittinen Vaihtoehto Saksalle eli AfD-puolue keräsi ääniä varsinkin entisen Itä-Saksan alueella, jossa kuitenkin maahanmuuttajien ja myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden osuus on pienin.
Esimerkiksi Chemnitzin väestöstä oli vuonna 2016 ulkomaalaistaustaisia (siirtolaisia tai myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneita) 6,6 prosenttia, kun esimerkiksi Berliinissä vastaava luku oli 16,7 prosenttia ja koko maassa 11,2 prosenttia.
Chemnitzin äänestäjistä 24,3 prosenttia äänesti AfD:tä, kun koko maassa puolue keräsi 12,6 prosenttia äänistä.
– Henkilökohtainen kokemus maahanmuutosta on tuskin saanut ihmisiä Chemnitzin kaduille. Taustalla ovat enemmänkin piilevät epäluulot ulkomaalaisia kohtaan, Iso-Markku analysoi.
Valtaväestön epäluuloja ovat ruokkineet etenkin rikosluvut, joissa nuoret maahanmuuttajamiehet ovat yliedustettuina.
Viime talvena julkaistu, Saksan liittovaltion tilaama tutkimus luoteisesta Ala-Saksin osavaltiostakertoo, että väkivaltarikosten määrä kasvoi yli kymmenen prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2016. Yli 90 prosenttia kasvusta katsottiin johtuvan turvapaikanhakijoista.
Tulijoista iso osa oli alle kolmekymppisiä miehiä, joiden osuus rikoksen tekijöistä on muutoinkin korkea.
Korjaus 30.8.2018 kello 7.30: Islamia vastustavan liikkeen nimi on Pegida, ei Pediga, kuten jutussa aiemmin luki.
Artikkelia täsmennetty 30.8.2018 kello 10.57: Täsmennetty tutkija Tuomas Iso-Markun arviota siitä, miksi maahanmuuttoa vastustava liikehdintä on keskittynyt juuri Saksan itäisiin osiin. Lisätty maininta siitä, että syitä on lukuisia.
Lue lisää: