Teuro-Kuuslammissa on 250 asukasta, mutta palvelut ovat kuin pienessä kunnassa. Kylältä löytyy kylätalo, monitoimihalli, lauantaikahvio, leikkikenttä, palkattu kyläavustaja, harrastuksia joka illalle sekä useita vuokratiloja.
Raati vaikuttui hyvin organisoidusta vapaaehtoistyöstä ja aktiivisesta vaikuttamistyöstä. Kyläpari Teuro-Kuuslammi tunnetaankin juuri aktiivisista asukkaista ja huikeasta talkoohengestä. Toiminta on hyvin organisoitua, ja talkoolaisia on kaikkiaan yli 120.
Teuron-Kuuslammin kylätoimintayhdistys ry:n puheenjohtaja Mikko Pietilä on syystäkin tyytyväinen.
– Viimeiset 35 vuotta on tehty työtä kylän hyväksi. Ollaan pienenä kylänä tehty ja rakennettu aika paljon kylän yhteistä tilaa, meillä on neljä ja puoli neliötä lämmintä harrastetilaa per kyläläinen, Pietilä kehaisee.
Talkoolaisia riittää, kun tulostakin tulee
Työn tulokset puhuvat puolestaan eikä talkoolaisia tarvitse edes kovasti ylipuhua, kertoo Pietilä.
– Yhdistyksessä ja VPK:ssa löytyy yhteistyötä, yhdessä tekemistä ja talkoohenkisyyttä, on asialistalla mitä tahansa tienvarsien siivoamisesta puunkaatoon tai rakentamista tai korjaamista.
– Kun me tehdään talkoilla, ihmiset näkevät, että saavat toiminta- ja harrastetilaa. Se on tärkein, että kun tehdään, tehdään semmoista mistä kyläläiset ja kesäasukkaat hyötyvät.
Kylän parhaiksi aikaansaannoksiksi Pietilä nimeää kolme asiaa: kylätalo, monitoimihalli ja taistelu koulun puolesta. 410-neliöinen monitoimihalli rakennettiin talkootyöllä ja Leader-rahoituksella. Samoin kylätalo remontoitiin talkootyönä.
– 2000-luvulla kylään on joka vuosi tullut vähintään yksi uusi talo. Paljon on paluumuuttajia, jotka ovat kylältä syntyisin ja asuneet muutaman vuoden muualla ja sitten muuttaneet takaisin. Meillä on nouseva lapsiennuste eli mielestäni se on paluumuuttajien pettämistä, jos me menetetään koulu.
Kylätoimintayhdistys on tukenut Teuron kyläkoulun toimintaa talkoin ja lahjoituksin. Lakkautusuhan alla olleen koulun toiminta on saatu jatkumaan.
Ei maalta kaupunkiin
Teuro-Kuuslammi on myös edelläkävijä pitkäaikaistyöttömien työllistäjänä. Kylälle on ollut palkattuna vaihtuva kyläavustaja koko 2000-luvun ajan. Avustajan toimenkuvaan kuuluu tapahtumajärjestelyjen ja kylätalon lämmityksen ohella vanhusten avustaminen. Mikko Pietilä kehuukin estoitta kyläläisiä.
– Me pystytään toimimaan yhdessä eikä riidellä. Jos me riidellään, niin asiat riitelevät, ei ihmiset. Apua annetaan ja naapurista huolehditaan.
– Nykypäivän ajatus, että pitäisi muuttaa kaupunkeihin, ei meidän kyläläisissä näy. On paljon yli 80-vuotiaita kyläläisiä, jotka pärjäävät hyvin kotona ja tarvittaessa muut auttavat. Yhteisöllisyys, avunantaminen ja talkoohenkisyys näkyvät meidän kylässä.
Viime vuonna ohjelmaan otettiin soppalounaat. Nyt kokeilussa on vanhusten ateriapalvelu. Kesäisin kylälle palkataan myös pari, kolme nuorta kesätöihin.
"Jokainen kyläläinen on sen ansainnut"
Hämeen Vuoden Kylä 2018 palkittiin sunnuntaina Savonlinnassa kylätoiminnan valtakunnallisessa juhlassa Suomen Vuoden Kylänä 2018. Vuoden kylän valitsee Suomen Kylät ry.
– Tämä palkinto on kaikille kyläläisille, ketään ei nosteta kenenkään yläpuolelle, jokainen kyläläinen on sen ansainnut, Mikko Pietilä painottaa.
Suomen ykköskylän palkinto tuli nyt ensimmäistä kertaa Kanta-Hämeeseen. Valtakunnallisen kunniamaininnan ovat saaneet maakunnasta aiemmin Hauhon Vanha Raitti Hämeenlinnasta 2011 ja Letku Tammelasta 2012.