Kun Me too -kampanja alkoi viime syksynä ravistella yhteiskunnan rakenteita, uutisiin nousi tapauksia myös Suomen korkeakoulumaailmasta.
Helsingin yliopiston Ylioppilaslehti kertoi heti syyskuussa tehneensä häirintäkyselyn. Joka kymmenes kyselyyn vastanneista fuksiaisiin osallistuneista kertoi kokeneensa niissä häirintää (siirryt toiseen palveluun).
Keväällä Aalto-yliopiston ylioppilaslehti Aino raportoi kauppatieteiden ylioppilaiden järjestämästä toimistoapprosta, jonka teemana olivat siirtomaat. Tapahtumassa yhtenä ohjelmanumerona oli keksiä mahdollisimman loukkaavia vitsejä (siirryt toiseen palveluun).
Ylen pääkaupunkiseudun korkeakouluille lähettämän kyselyn perusteella lähes kaikissa ylioppilas- ja opiskelijakunnissa on tänä vuonna kiinnitetty erityistä huomiota tapahtumien yhdenvertaisuuteen.
Nyt syyskuussa Helsingin kadut täyttyvät jälleen haalareihin sonnustautuneista tutoreista, jotka opettavat korkeakoulun ensimmäisen vuoden opiskelijoille eli fukseille, miten korkeakoulumaailmassa kuuluu toimia.
Onko jokin muuttunut opiskelijakulttuurissa?
– Ihan ehdottomasti on. Yhdenvertaisuus painottuu paljon enemmän käytännössä tapahtumien suunnittelussa. Mietimme sitä, millaisia ihmisiä paikalle on tulossa, sanoo Helsingin yliopiston psykologian ainejärjestö Kompleksi Ry:n tutor Minea Antila.
Monessa korkeakoulussa fukseille järjestettävät railakkaat tutustumisjuhlat ovat nyt erittäin tarkkailevan silmän alla.
– Huolehdimme siitä, että alkoholittomat vaihtoehdot ovat neutraalisti saatavilla, huomioimme esteettömyyden ja mietimme sitä, minkä ikäisiä ihmisiä on tulossa paikalle, Antila jatkaa.
Monessa ylioppilas- ja opiskelijakunnassa on kiinnitetty huomiota nimenomaan siihen, ettei ensimmäisen vuoden opiskelijoiden tutustumisjuhlia enää koettaisi nöyryyttäviksi.
Perinteisesti eri korkeakoulujen fuksiaisissa ollaan voitu rohkaista ensimmäisen vuoden opiskelijoita esimerkiksi riisumaan vaatteita tai juomaan erilaisia viinayhdistelmiä.
Nyt tilanne on toinen.
– Tapahtumissa ei ole nöyryyttäviä tehtäviä tai ohjelmanumeroita, eikä esimerkiksi alkoholin käyttöön painosteta koskaan, sanoo noin 3 000 jäsentä kattavan Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijajärjestö Kannunvalajien puheenjohtaja Riku Niemi.
Kynnys lähestyä häirintäyhdyshenkilöitä on suuri
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY:n tavoiteohjelmassa lukee, että yhteisö ajaa nollatoleranssia seksuaaliselle häirinnälle ja kiusaamiselle niin ylioppilaskunnassa kuin yliopistolla.
Ylioppilaskunnan piiriin kuuluu yli 250 järjestöä.
– Keväällä koostimme uutena asiana tapahtumaturvallisuuskäsikirjan, jota noudatamme omissa tapahtumissamme sekä koulutamme sen pohjalta järjestöjä toimimaan erilaisissa, esimerkiksi häirintään liittyvissä tilanteissa, sanoo yhdenvertaisuudesta vastaava HYY:n hallituksen jäsen Laura Wathén.
HYY:n tapahtumissa on erikseen nimettyjä tapahtumaturvallisuushenkilöitä ja tarpeen mukaan järjestyksenvalvojia. Ylioppilaskunnalla on tämän lisäksi kaksi henkilökuntaan kuuluvaa häirintäyhdyshenkilöä, joihin opiskelijat voivat ottaa yhteyttä tapahtumien ulkopuolella.
Häirintäyhdyshenkilöiden tehtävänä on ohjata opiskelija avun piiriin, mikäli tilanne on sellainen, jossa ammattilaisen apua tarvitaan.
Myös ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnista kerrotaan, että tapahtumissa päivystää nykyään häirintäyhdyshenkilöitä, joiden puoleen opiskelijat voivat kääntyä ongelmatilanteissa.
Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Laureamkon hallituksen puheenjohtaja Lauri Väisänen kertoo, että kynnys ottaa häirintäyhdyshenkilöihin yhteyttä kesken tapahtuman on osoittautunut ainakin toistaiseksi vielä korkeaksi.
Taideyliopistossa tehtiin ohjeistukset myös opettajille
Me too -kampanja on herättänyt erityisen paljon keskustelua taide- ja kulttuurialalla.
Tammikuussa 20 entistä elokuva-alan opiskelijaa kertoi kokeneensa häirintää Taideteollisessa korkeakoulussa, joka on nykyään osa Aalto-yliopistoa.
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun, elokuvataiteen ja lavastustaiteen osaston pitkäaikaisena johtajana ollut Lauri Törhönen nousi otsikoihin, kun hänen kerrottiin käyttäytyneen epäasiallisesti opiskelijoita ja henkilökuntaa kohtaan aina 1980-luvulta 2000-luvulle.
Aalto-yliopistossa on käyty koko 2000-luvun ajan keskustelua yhdenvertaisuudesta erityisesti siksi, että Otaniemessä on yhdistyksiä ja kerhoja, joihin pääsevät ainoastaan miehet.
Tänä vuonna Aalto-yliopistossa on panostettu yhdenvertaisuuteen. Yhdistysoppaaseen on esimerkiksi lisätty osuuksia yhdenvertaisuudesta yhdistystoiminnassa. Uusi päivitetty opas julkaistaan loppuvuodesta.
Tänä syksynä yliopistossa alkaa myös Not Cool! -viestintäkampanja.
– Not Cool! on julisteissa ja somessa näkyvä kampanja, jonka tavoitteena on madaltaa kynnystä puuttua koettuun tai havaittuun epäasialliseen käytökseen, sanoo Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY:n hallituksen puheenjohtaja Noora Vänttinen.
Tutkimusten mukaan ne, jotka häiriköivät alkoholin vaikutuksen alaisena, ovat häiritsijöitä myös selvin päin. Alkoholi ei ole puolustus siinä.
Päivi Salmesvuori, puheenjohtaja, Helsingin tutkijanaiset
Taideyliopistossa opiskelijakulttuuri on erilaista kuin muissa korkeakouluissa. Yliopisto on opiskelijamäärältään pieni, ja jaostojen sekä järjestöjen tapahtumia on verrattain vähemmän kuin muissa korkeakouluissa.
Yleisesti taiteen alalla on koettu Me too -keskustelu erityisen tärkeäksi, kertoo Taideyliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Jenni Kilpi.
– Olemme myös käyneet sisäistä keskustelua aktiivisesti. Meillä ylioppilaskunta yhteistyössä yliopiston kanssa pyrkii konkreettisin keinoin edistämään koko korkeakouluyhteisön turvallisuutta, sanoo Kilpi.
Taideyliopiston ylioppilaskunta on esimerkiksi painattanut tänä vuonna asiallisen kohtelun huoneentauluja, joilla muistuttaa tiedeyhteisön jäseniä toisten huomioimisesta. Viime ja tänä vuonna yliopistossa on järjestetty myös keskustelutilaisuuksia, joissa on nostettu esiin muun muassa kritiikin antamisen ja vastaanottamisen ongelmakohtia.
– Olemme laatimassa yliopiston kanssa yhdessä ohjeistuksia opiskelijoille, mitä tehdä tilanteessa, jossa kohtaa häirintää tai muuta asiatonta kohtelua. Tämä täydentää opettajille tehtyä ohjeistusta, minkä yliopisto on hyväksynyt aikaisemmin tänä vuonna, Kilpi sanoo.
"Humalassa häiriköivät ovat häiritsijöitä myös selvin päin"
Helsingin tutkijanaiset selvittivät tämän vuoden alussa, kuinka paljon Suomen yliopistoissa tapahtuu seksuaalista häirintää.
Yliopistoissa tehdyn kyselyn mukaan puolet vastanneista naisista ja kolmannes miehistä on kokenut seksuaalista häirintää.
Yhdistyksen puheenjohtaja Päivi Salmesvuori kertoo, että opiskelijoiden kokema häirintä tapahtuu useimmiten opiskelijatapahtumissa ja muissa kokoontumisissa.
– Opiskelijoiden kohdalla kyselyssä korostuivat opiskelijoiden väliset häirintätilanteet, joissa oli usein alkoholi mukana, Salmesvuori sanoo.
– Mutta tutkimusten mukaan ne, jotka häiriköivät alkoholin vaikutuksen alaisena, ovat häiritsijöitä myös selvin päin. Alkoholi ei ole puolustus siinä, hän jatkaa.
Salmesvuoren mukaan ensimmäistä vuottaan opiskelijana aloittava ei välttämättä tiedä, miten uusiin tilanteisiin pitäisi suhtautua. Opiskelijoille ei kyselyn mukaan ole myöskään välttämättä selvää, mihin ilmoittaa, jos on kokenut jonkin tilanteen häiritseväksi.
Kyselyssä selvisi myös, että yliopistoille tehtyjä häirintäilmoituksia ei aina käsitellä.
Sensitiivisyys aiheuttaa myös vastarintaa
Kaikkia opiskelijoita vanhojen perinteiden muuttaminen ei miellytä.
Tapahtumien päivittäminen uuteen uskoon aiheuttaa usein kuohuntaa opiskelijayhteisöissä. Etenkin opiskelijoiden suosimat keskustelufoorumit, kuten esimerkiksi anonyymi Jodel-mobiiliviestintäsovellus, täyttyvät kiivaasta keskustelusta, kun tapahtumia muutetaan.
HYY:n hallituksen puheenjohtajan Lauri Linnan mukaan lisääntynyt puhe tasavertaisuudesta on otettu ainakin järjestöissä hyvin vastaan.
– Monet järjestöt ovat itse alkaneet pohtimaan, ovatko tapahtumat mahdollisimman hyviä ja yhdenvertaisia ja kehittäneet toimintaansa, Linna sanoo.
Ylen kyselyyn vastasivat: Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY, Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijajärjestö Kannunvalajat Ry, Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA, Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Laureamko, Haaga-Helian opiskelijakunta Helga, Taideyliopiston ylioppilaskunta TaiYo, Svenska handelshögskolans studentkår sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta O'Diako
Artikkelin listaukseen kyselyyn vastanneista lisätty Haaga-Helian opiskelijakunta Helga kello 11.01. Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKAn kirjoitusasua muutettu 14.40.
Jutun otsikkoa korjattu kello 14.50: Häirintäyhdyshenkilö muutettu häirintään puuttuvaksi henkilöksi.