Muovikassien kulutus on jatkanut tänä vuonnakin Suomessa alamäkeä. Taustalla on ympäristöministeriön ja kaupan alan vuonna 2016 käynnistetty kampanja muovikassien vähentämiseksi. Kasseja on muutettu maksulliseksi ja kannustettu kuluttajia muihin vaihtoehtoihin.
S-ryhmän vastuullisuuspäällikkö Senja Forsman kertoo, että markettien myytävistä kasseista 96 prosenttia on edelleen muovikasseja, vaikka kesto- paperi- ja biohajoavien kassien myynti onkin kasvanut.
Forsmanin mukaan muovikassien myynti oli viime vuosina ja tämän vuoden alussakin vakaata, mutta huhtikuussa se notkahti selkeästi alaspäin.
– Kenties muoviton maaliskuu näkyy viimeisten kuukausien myynnin laskussa, kun jotain on selkeästi tapahtunut, Forsman miettii. Hän kertoo, että muovista on paljon keskustelua alalla ja se kiinnostaa myös kuluttajia.
Kesko ja Lidl: Muovikassien suosio pienessä laskussa
Lidlin vastuullisuusasiantuntija Maija Järvinen kertoo, että heillä muovikassien myynti on ollut tänä vuonna hienoisessa laskusuunnassa.
– Tämä kertoo siitä, että kuluttajat tarkkailevat entistä enemmän kassivalintaansa. Tulemme jatkossakin kannustamaan asiakkaitamme pitämään omat ostoskassit kauppareissulla mukana ja käyttämään kasseja useampaan kertaan, Järvinen sanoo.
– Päivittäistavarakauppojemme muovikassien myynnissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta tämän vuoden tammi-heinäkuussa, jos verrataan edellisen vuoden vastaavaan aikaan, kertoo puolestaan K-ryhmän päivittäistavarakaupan vastuullisuuspäällikkö Timo Jäske.
– K-ryhmän muovikassien myynti on vähentynyt muutaman prosentin. Paperi- ja biohajoavien kassien myynti on sen sijaan lisääntynyt merkittävästi, Jäske kuvailee kehitystä.
Kesko uudisti keväällä kassien hinnoittelua siten, että muovi-, paperi-, ja biohajoavat ostoskassien hinnat ovat samoja ketjun ruokakaupoissa.
Stockmannilta kerrotaan, että vielä tämän vuoden tammikuussa 32 prosenttia asiakkaista osti jonkin ostoskassin. Nyt elokuussa vastaava luku on ollut enää 26 prosenttia.
Kaupat mukana yhteisessä sitoumuksessa
Nopein lasku muovikassien käytössä on nähty kenties jo viime vuonna. Siihen vaikutti useiden kaupparyhmien ja ympäristöministeriön tekemä muovikassisitoumus, jolla pyritään vähentämään muovijätteen syntymistä. Sitoumus on osa EU-direktiivin toteutusta.
Muovikassisopimuksen yhteisenä tavoitteena on, että vuoden 2025 loppuun mennessä muovikasseja kulutetaan enintään 40 kappaletta suomalaista kohden vuodessa.
Esimerkiksi S-ryhmä kertoi helmikuussa Patarumpu-julkaisussaan, kuinka maksullisuuden myötä muovikassien kulutus laski Sokoksissa viime vuonna 60 prosenttia. Kesko puolestaan kertoi, että ruokakauppojen ohuiden pikkupussien kulutus laski 20 prosenttia.
Roskille ostosmuovikassi vai rullasta tuleva roskapussi
Kotimainen muovikassien valmistaja on harmitellut, kun kierrätysmuovista Suomessa tehtyjen kaupan muovikassien kysyntä on laskenut.
Valmistaja epäilee tämän johtaneen siihen, että kotimaisten kierrätysmuovikassien käytön sijaan roskapusseiksi hankitaan Aasiassa tehtyjä, rullissa myytäviä roskapusseja.
Näin ei kuitenkaan ole käynyt, kerrotaan S-ryhmältä ja Keskolta.
– K-ryhmän valikoimissa on Pirkka-jätekasseja, jotka ovat suomalaisen HP Rani Plastin valmistamia. Nämä kassit on kierrätysmuovista valmistettuja. K-ryhmä ei hanki jätekasseja Kiinasta. Jätekassien myynti on kehittynyt meillä muutaman prosentin tämän vuoden aikana, kertoo vastuullisuuspäällikkö Jäske.
S-ryhmän mukaan jätekassirullien myynnissä on pientä kasvua.
Useat käyttökerrat pienentävät ympäristövaikutuksia
Ympäristöasiantuntijoiden mukaan ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, mikä on ympäristönäkökulmasta paras vaihtoehto jätekassiksi. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, onko kassit valmistettu kierrätetystä materiaalista ja kuinka monta kertaa kauppakasseja on käytetty ennen kuin ne päätyvät roskapusseiksi.
Kaupan liiton ympäristöasiantuntija Marja Ola kertoo kuulevansa paljon keskustelua siitä, kannattaisiko roskapussit ostaa rullatavarana vaiko suosia kauppakasseja roskapusseina.
– Tähän kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Haitallisten ympäristövaikutusten vähentämisen kannalta olennaista on, että muovikassia on käytetty mahdollisimman monta kertaa uudelleen ennen sen päätymistä roskapussiksi, Ola toteaa.
Rullissa myytävät roskapussit ovat toisaalta ohuempia kuin kassoilla myytävät ostoskassit, eli niiden valmistukseen on käytetty vähemmän muovia.
– Elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten kannalta parempi vaihtoehto on ostaa kierrätysmuovista kuin neitseellisestä raaka-aineesta valmistettuja roskapusseja, Ola toteaa.
Ola kuvailee kuluttajien käyttäytymisen muutoksen vaativan pitkää aikaa, vaikka muutosta on jo nähtykin. Kauppa oli iloisesti yllättynyt keväällä siitä, kuinka hyvin muovikassien vähennyskampanja lähti viime vuonna liikkeelle.
Näin kauppakassi suhteutuu hiilijalanjäljellä elintarvikkeisiin
Muovikassien vähennyksestä ja muovin ongelmallisuudesta on uutisoitu runsaasti tänäkin vuonna. Ylen kesällä teettämässä kyselyssä 37 prosenttia vastaajista oli valmis kieltämään kauppojen kassoilla myytävät kassit kokonaan.
Hiilijalanjäljellä mitattuna muovikassin osuus jää moniin elintarvikkeisiin verrattuna pieneksi. Esimerkiksi kilolla riisiä on karkeasti arvioituna noin satakertainen hiilijalanjälki verrattuna kierrätysmuovista tehtyyn muovikassiin.
Grafiikan elintarvikkeiden arvot perustuvat Luonnonvarakeskuksen tietoihin. Elintarvikkeiden hiilijalanjälki kuvaa tilannetta, jossa tuote on kypsennetty. Vaihteluväli johtuu erilaisista tuotantotavoista.
Muovialan etujärjestön edustaja toivoikin kesällä Ylen haastattelussa, että huomio pitäisi pakkausmuodon sijaan kiinnittää enemmän kassin sisältöön.
Aiempia uutisia muovista