Häkkisänkyjä on käytetty ainoastaan kehitysvammaisen asiakkaan oman turvallisuuden takaamiseksi, sanoo Honkalammen entinen ylihoitaja Sari Hietala.
Hietalan mukaan häkkisängyillä on estetty vaikeastivammaisten asiakkaiden putoaminen sängystä nukkumisen aikana.
– Asiakkaat eivät pysty hallitsemaan omaa kehoaan ja voivat unissaan pyörähtää matalan laidan yli, Hietala selittää.
Honkalampi-keskuksen kehitysvammaisten laitoshoidosta Liperissä löytyi oikeusasiamiehen viime lokakuussa tehdyssä yllätystarkastuksessa häkkisänkyjä. Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea on todennut, että häkkisänkyjen käyttöä voidaan pitää ihmisarvoa loukkaavana.
Oikeusasiamies kehotti keväällä Honkalammen yksiköitä lopettamaan häkkisänkyjen käytön välittömästi.
Tätä me joudumme pohtimaan joka päivä ja jokaisen asiakkaan kohdalla: missä kulkee raja yksityisyyden ja turvallisuuden välillä.
Sari Hietala
Honkalammella häkkisänkyjä on ollut käytössä yksittäisillä haastavasti käyttäytyvillä kehitysvammaisilla. Oikeusasiamiehen raportin mukaan sängyllä oli haluttu estää esimerkiksi vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavan lapsen putoaminen sängystä.
Hietala ei suostu kommentoimaan yksittäisten asiakkaiden terveydentilaa vaitiolovelvollisuuteen vedoten.
– Yleisellä tasolla voin sanoa, että Honkalammella pitkäaikaishoidossa olevilla kehitysvammaisilla on monenlaisia sairauksia, jotka vaativat hyvin kattavaa hoitoa. Autismin takia joidenkin asiakkaiden käyttäytymisessä voi olla pulmia, mikä aiheuttaa hyvin haastavia tilanteita, sanoo Hietala.
Yksi häkkisänky on edelleen käytössä
Vuonna 2016 uudistunut kehitysvammalaki vaatii, että jos kehitysvammaisen itsemääräämisoikeutta rajoitetaan, on siitä annettava peruste sekä tehtävä yksilöllinen suunnitelma.
– Ainoa peruste häkkisängyn käytölle on ollut asiakkaan oman turvallisuuden takaaminen, sanoo Hietala.
Hietalan mukaan häkkisängyn käytöstä on päätetty yhdessä asiakkaan, hänen omaistensa, psykologin sekä muun hoitohenkilökunnan kanssa. Vanhemman oikeusasiamiehensihteerin Juha-Pekka Konttisen mukaan asiakkaan tai omaisten suostumus ei ole kuitenkaan riittävä peruste ihmisarvoa loukkaavaksi katsottujen häkkisänkyjen käytölle.
Oikeusasiamies on ehdottanut pelkkää patjaa lattialla, mutta me koemme sen puolestaan ihmisarvoa loukkaavaksi.
Sari Hietala
Häkkisänky on edelleen käytössä yhdellä Honkalammen asiakkaalla, jolle ei ole vielä löytynyt korvaavaa vaihtoehtoa. Muiden asiakkaiden kohdalla häkkisängyn käyttö lopetettiin oikeusasiamiehen huomautuksen jälkeen.
Oikeusasiamies kehottaa käyttämään häkkisängyn sijaan esimerkiksi matalaa tai leveää sänkyä. Yksi vaihtoehto on myös sähkökäyttöinen sänky, jonka korkeutta voidaan säätää tilanteen mukaan.
– Oikeusasiamies on ehdottanut pelkkää patjaa lattialla, mutta me koemme sen puolestaan ihmisarvoa loukkaavaksi. Pohdimme yhdessä asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa, että onko sallittu korkealaitainen sänky vai patja lattialla parempi, sanoo entinen ylihoitaja Sari Hietala.
Hietalan mukaan häkkisänky on ollut vaihtoehto hoitajalle, joka valvoo asiakkaan vierellä. Tosin yksilöllisessä yöhoidossa on Hietalan mukaan myös omat ongelmansa, koska asiakkaalla pitäisi samaan aikaan olla oikeus yksityisyyteen.
– Tätä me joudumme pohtimaan joka päivä ja jokaisen asiakkaan kohdalla: missä kulkee raja yksityisyyden ja turvallisuuden välillä, Hietala toteaa.
Tasapainoilua itsemääräämisoikeuden ja turvallisuuden välillä
Yle Joensuun saamien tietojen mukaan osa Honkalammen yksiköissä asuvista kehitysvammaisista on ajoittain väkivaltaisia ja voi siksi olla vaaraksi toisille asiakkaille tai henkilökunnalle. Tämän vuoksi turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota: käytössä on muun muassa turvahuone sekä hoitajilla hälytysrannekkeet, selviää oikeusasiamiehen raportista.
Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Juha-Pekka Konttinen sanoo, että vuoden 2016 kehitysvammalaissa määrättiin, että tilojen ja käytäntöjen tulee olla sellaiset, että asukkaiden ja henkilökunnan turvallisuus on taattu.
– Tottahan se on, kun kehitysvammaisen toimintaa joudutaan rajoittamaan, tasapainoillaan asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja henkilökunnan turvallisuuden välillä, sanoo Konttinen.
Lue lisää: