Suomi harppaa viimeinkin muiden EU-maiden joukkoon, kun ulkomailta saa äänestää myös kirjeitse kotimaan vaaleissa.
Ulkosuomalaisten järjestöt ovat toivoneet kirjeäänestystä jo ainakin 1990-luvulta lähtien, ja toive toteutuu ensi kevään eduskuntavaaleissa.
Joillekin ulkosuomalaisuus on arkea ja asumista ulkomailla, toisille muutaman vuoden työkomennus muilla mailla. Joku on reppureissaamassa, toinen viettämässä talvea etelässä vaalien aikaan.
Ulkomailla on voinut tähän asti äänestää ainoastaan Suomen edustustoissa eli suurlähetystöissä, pysyvissä tai väliaikaisissa edustustoissa ja konsulaateissa. Verkosto on kuitenkin aika harva, joten ulkomailla olevan suomalaisen äänestysreissusta on voinut tulla kohtuuttoman työläs ja kallis.
Ulkomaan äänestys on vaivalloista
Ulkomailla asuu yli 250 000 äänioikeutettua suomalaista. Heistä vain noin kymmenen prosenttia käy äänestämässä – käyttämättä jää siis melkoinen määrä ääniä.
Vertailun vuoksi: Keski-Suomen vaalipiirissä äänioikeutettuja on kutakuinkin sama määrä, ja sillä maakunta saa kymmenen kansanedustajaa eduskuntaan.
Äänestäminen olisi vaatinut kolme lentomatkaa suuntaansa. Jos presidentinvaaleissa tulee toinen kierros, sama uudestaan. Niinpä äänestäminen jäi.
Kanadassa asuva ulkosuomalainen
Tutkija Johanna Peltoniemi on selvittänyt ulkomailla asuvien äänestämistä ja poliittista osallistumista. Hänen väitöstutkimuksensa osoittaa, että ulkomailla asuvalle juuri äänestämisen hankaluus on tavallisin syy jättää ääni käyttämättä.
– Esimerkiksi Kanadassa asuva henkilö kertoi, että presidentinvaalissa äänestäminen vaatii häneltä kolme lentomatkaa suuntaansa. Jos vaalissa tulee toinen kierros, sama pitää tehdä uudestaan. Niinpä äänestäminen jää, vaikka ihminen muuten onkin yhteiskunnallisesti aktiivinen.
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian maisterin Johanna Peltoniemen väitöstutkimus Äänestämisen rajamailla tarkastetaan Tampereella perjantaina.
Demarit kuin kotimaassa, Kokoomukselle enemmän
Peltoniemen tutkimuksessa näkyivät myös puolueiden kannatuserot kotimaassa asuvien ja ulkomailla olevien suomalaisten välillä.
Tämä on jännittävä tulos, jota en osaa selittää.
Johanna Peltoniemi
– Sosialidemokraattisen ja kristillisdemokraattisen puolueen kannatus oli jotakuinkin samalla tasolla kuin Suomessa asuvien suomalaisten keskuudessa. Sen sijaan Kokoomuksen ja Ruotsalaisen kansanpuolueen kannatus ulkosuomalaisten keskuudessa oli suurempaa kuin kotimaassa.
Johanna Peltoniemi ei löytänyt tähän selvää syytä.
– Tämä on jännittävä tulos, jota en osaa selittää. Riippuuko se poliittisesta tilanteesta siinä maassa, jossa asuu ja on töissä? Tätä haluan selvittää lisää.
Peltoniemen tutkimus vahvistaa myös sen, että äänestysinto Suomen vaaleissa laskee, kun ulkomaan vuosia kertyy lisää.
Kirjeäänestys vaatii omaa aktiivisuutta
Äänestys ulkomailla järjestetään edelleen myös perinteisellä tavalla, ja kirjeäänestys tulee sen lisäksi.
Vaalijohtaja Arto jääskeläinen oikeusministeriöstä uskoo ulkosuomalaisten äänestysprosentin kasvavan jonkin verran uudistuksen myötä.
Tilaus pitää tehdä netissä, sähköpostilla tai kirjeellä, puhelinsoitto ei riitä.
Arto Jääskeläinen
– En odota ryntäystä, mutta jonkin verran äänestysprosentti varmaan nousee. Ulkosuomalaisten järjestöt uskovat sen kasvavan kovasti, sillä kirjeäänestystä on toivottu jo ainakin parikymmentä vuotta, kertoo Jääskeläinen.
Ministeriöltä tulee nettiin tammikuun puolivälissä lomake, jolla ulkomailla asuva suomalainen voi tilata itselleen vaalimateriaalin – tai äänestyspaketin niin kuin Jääskeläinen sanoo. Tilaus pitää tehdä netissä, sähköpostilla tai kirjeellä, puhelinsoitto ei riitä.
Paketti lähtee postissa omaan osoitteeseen ulkomailla. Äänestää voi heti, kun ehdokkaille on arvottu ehdokasnumerot maaliskuun puolivälissä. Äänestyksessä tarvitaan kaksi todistajaa.
Jääskeläinen kertoo, että kirjeessä annettu ääni käsitellään ja lasketaan samalla tavalla, kuin kotimaassa annettu ennakkoääni.