1
Tunnusta tosiasiat
Jarkko Finni: Kaikista tärkeintä on tehdä tarkka analyysi tilanteesta ja tunnustaa tehdyt virheet sekä epäonnistumiset. Valmennusjärjestelmämme ei pysty vastaamaan kansainvälisiin haasteisiin. Yleisurheilu on kova ja kilpailtu laji koko maailmassa, emmekä ole pysyneet viimeisinä vuosikymmeninä kehityksessä mukana. Pitäisi olla rehellinen vallitsevalle tilanteelle.
2
Menestys arvokisoissa vaisua jo pitkään
Jarkko Finni: Yleisurheilun suhdanteissa kannattaa seurata pidempiä trendejä, yksittäistä vuotta tärkeämpää on kehitys pidemmällä ajanjaksolla. Suomen yleisurheilun kansainvälinen menestys on ollut koko 2010-luvun hyvin vaisua. Päättynyt kausi oli vuosikymmenen vaisuin ja koko historiamme heikoimpia vuosia. Mennyt kausi vain alleviivasi sitä trendiä, joka on jatkunut pitkään. Samaan aikaan haluan todeta, että suomalaisen yleisurheilun harrastajamäärät ovat hyvät, erityisesti tyttöjen puolella on lahjakkaita urheilijoita.
3
Panostusta valmennukseen
Jarkko Finni: Potentiaalisen urheilijan tärkein tuki on valmennus, jonka osalta resurssit ovat Suomessa aivan liian heikot. Esimerkiksi naapurimaissamme urheilijoiden valmentajat voivat toimia meitä ammattimaisemmin. Resurssit eivät tarkoita vain sitä, miten paljon urheilijoilla on rahaa leirityksiin. Kysymys on myös siitä, miten paljon valmentajilla on mahdollisuuksia valmentaa urheilijoita niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tulokset syntyvät päivittäisen valmennuksen kautta.
4
Yleisurheiluperheestä nykyistä yhtenäisempi
Jarkko Finni: Yhteisöllisyys on rakoillut Suomen yleisurheilussa. Tämä on näkynyt tänä vuonna vahvasti ulospäin. Monia asioita on helpompi kehittää ja toteuttaa, kun kaikki soutavat samaan suuntaan yhteisessä veneessä. Lajin yhtenäisyys koskee urheilijoita, valmentajia ja seurojen toimijoitakin. Meillä tulisi olla yhteinen suomalainen yleisurheiluperhe, yhteiset tavoitteet ja ennen kaikkea yhteinen suunta, jota kohti kuljemme.
5
Urheilijan polkua kehitettävä
Jarkko Finni: Urheiluliiton, Urheiluakatemioiden ja urheiluseurojen tulisi löytää yhteinen sävel, jonka kautta voidaan rakentaa nykyistä parempi urheilijan polku. Jo yläkouluvaiheesta alkaen pitää edetä kohti urheilulukiotoimintaa, jossa olisi paljon tehostamisen varaa. Isot seurat pitäisi saada nykyistä vahvemmin mukaan huippu-urheiluun. Seurat on mielletty perinteisesti lasten ja nuorten liikuttajiksi, mutta heidän pitää pystyä auttamaan urheilijoita myös huippuvaiheessa.
Lue myös:
Topi Raitasen huima loppuveto häkellytti ruotsalaiset – "Ei kuulunut minun maailmaani"
Maaottelu lytättiin tylysti Ruotsissa – "Ketä enää kiinnostaa?"
Jatkaako Jorma Kemppainen valmennusjohtajana? – "Se ei ole aina ihan omista haluista kiinni"
