Länsi-Suomessa voimakkaasti kasvanutta susikantaa aletaan nyt seurata ja kontrolloida usein eri tavoin. Valtion lisäbudjetista on myönnetty 300 000 euron lisäraha, jolla mahdollistetaan Länsi-Suomessa liikkuvien susien pannoittaminen ja uuden kenttähenkilön palkkaaminen alueen susikannan seurantaan. Raha on osoitettu Luonnonvarakeskukselle.
Vastaavasta susiyhdyshenkilöstä on maa- ja metsätalousministeriön mukaan ollut Lounais-Suomessa suuri hyöty.
– Susien pannoittamisella saadaan tietoa laumojen liikkeistä, ja näin voidaan ehkäistä muun muassa metsästyskoiravahinkoja. Pannoittamiseen tarvitaan kuitenkin metsästysoikeuden haltijan lupa, joten pannoituksia voidaan tehdä vain niillä alueilla, joilla metsästysseuroilla ja maanomistajilla on siihen tahtoa, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä tiedotteessa.
Poikkeuslupien määrän ylärajasta luovutaan
Pannoittamisen ja susiyhdyshenkilön palkkaamisen lisäksi häirikkösusien ampumista helpotetaan niin, että vahinkoperusteisten sudenkaatolupien myöntämiselle ei tänä vuonna aseteta ylärajaa. Aiempina vuosina yläraja on asetettu, ja sen on katsottu ohjanneen keskustelua.
Toisille luku on tarkoittanut ministeriön mukaan sitä, että susikantaa aiotaan talven aikana verottaa juuri tuolla määrällä – toiset ovat puolestaan olleet pahoillaan siitä, ettei Suomen riistakeskus ole myöntänyt riittävästi poikkeuslupia ylärajaan verrattuna. Tapauksia, joissa poikkeusluvan ehdot ovat lopulta täyttyneet, on ollut vuosittain rajallinen määrä.
Lisäksi on käynnistetty laaja eri ministeriöiden ja toimijoiden hanke suden hoitosuunnitelman päivittämiseen. Uusi hoitosuunnitelma on tarkoitus vahvistaa keväällä 2019.