Veikkauksen monopoliasemasta tulee tehdä kokonaisvaltainen ja kriittinen selvitys, vaatii Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV).
KKV ottaa asiaan kantaa sisäministeriölle antamassaan lausunnossa arpajaislain uudistamisesta. Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
KKV on huolissaan rahapeliautomaattien sijoittelusta ja markkinoinnista suomalaisille. Virasto huomauttaa, että rahapelejä pelaavat suhteellisesti eniten vähävaraiset. Se vaatii perusteellista selvitystä siitä, tuottaako rahapelimonopoli ylipäätään hyötyjä, joilla sen olemassaoloa perustellaan.
KKV:n mukaan kyse ei ole ensisijaisesti siitä, että virasto vaatisi monopoliaseman purkamista. Viraston pääjohtaja Kirsi Leivo sanoo Ylelle, että ensin tulee tarkastella Veikkausta yhtiönä.
– Keskeistä on, miten Veikkauksen omaa toimintaa voidaan muuttaa sellaiseksi, että se ehkäisee mahdollisimman hyvin ongelmapelaamista. Kyse on samanlaisesta riippuvuudesta kuin vaikka alkoholiriippuvuus. Suomalaiset hävisivät viime vuonna 1,8 miljardia euroa Veikkauksen peleihin, Leivo sanoo.
– Pelaaminen on meillä keskittynyt hyvin pienelle joukolle. Viisi prosenttia pelaajista tuottaa puolet rahapelaamisen kokonaiskulutuksesta. Veikkauksella täytyisi olla hyvin järeät toimenpiteet, joilla ongelmapelaamista pyrittäisiin ehkäisemään.
Leivo aloitti KKV:n pääjohtajana 1. syyskuuta.
Veikkaus: Jos kilpailua tulee lisää, myös haittoja tulee lisää
Veikkaus katsoo hoitavansa oman tehtävänsä vähintään kohtuullisen moitteettomasti.
– EU:han lähtee siitä että rahapelejä saa säännellä, mikäli sääntely perustuu pelihaittojen ehkäisyyn, rikollisuudentorjuntaan tai kuluttajansuojaan. Suomessa tämä leiviskä on hoidettu erittäin hyvin, Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski sanoo Ylelle.
– Olemme haittojen osalta Euroopan keskitasolla. Meillä ei juurikaan esiinny laittomaan rahapelaamiseen liittyvää rikollisuutta ja kuluttajansuoja on erittäin korkea.
Veikkaus uskoo, että täysin vapailla markkinoilla pelaajia kosiskeltaisiin uhkapelien pariin nykyistä kiihkeämmin.
– Jos mennään kilpaillumpaan markkinaan, todennäköisesti myös rahapelimarkkinointi on nykyistä kovempaa ja sitä on huomattavasti enemmän. Tästä seuraa todennäköisesti myös haittojen osalta huonompi kehitys, Nummikoski sanoo.
Keskustelu on hänen mukaansa kuitenkin aina tervetullutta.
– Kilpailuviranomaisen tehtäviin kuuluu luontevasti tällaisten asioiden pohtiminen. Suomalaisen rahapelijärjestelmän tilasta on aina hyvä keskustella perusteellisesti.
Hedelmäpelit kirvoittavat kritiikkiä
Arpajaislain uudistaminen on kesken. Lausuntokierros päättyi elokuussa. Uudistuksen yhtenä syynä on uuden jätti-Veikkauksen muodostaminen RAY:stä, Fintotosta ja vanhasta Veikkauksesta tammikuussa 2017.
Tavoitteena on rahapelihaittojen ehkäisy, johon liittyy muun muassa kaikille pelaajille suunniteltu pakollinen tunnistautuminen. Sen on määrä alkaa vuosien 2021–2023 välillä.
Uudistamisen yhteydessä ja jo sitä ennen on aika ajoin käyty keskustelua Veikkauksen asemasta.
Erityisen kritisoituja ovat olleet rahapeliautomaatit. Niitä pelaavat paljon juuri vähävaraiset, ja kriitikot ovat arvostelleet automaattien sijoittelua markettien ja huoltoasemien paraatipaikoille.
Veikkaus on kiistänyt kritiikin, ja myös yrittäjät ovat olleet tyytyväisiä automaattien pitämisestä Veikkaukselta saamiinsa sijoituspaikkakorvauksiin.