Oikeusministeriön teettämä selvitys niin sanotusta positiivisesta luottorekisteristä on valmistunut. Selvityksessä ehdotetaan, että Suomeen perustettaisiin keskitetty positiivisia luottotietoja koskeva luottorekisteri.
Selvityksen laatijan, yritysoikeuden professorin Erkki Kontkasen mukaan positiivisten luottotietojen tarve on ilmeinen, koska luottojen tarjonta on kasvanut ja luotonanto on digitalisoitunut. Positiivisia luottotietoja tarvitaan hänen mukaansa myös kotitalouksien velkaantumisen ja kansainvälisen käytännön takia.
Positiivisella luottorekisterillä tarkoitetaan yleisesti tietokantaa, josta luotonantajayhtiöt voisivat nähdä reaaliaikaisesti luotonhakijan lainamäärät ja tulotiedot. Tietokannan tarkoituksena on tuottaa enemmän tietoa lainanhakijan luottokelpoisuudesta verrattuna nykyjärjestelmään, jossa luotonantaja saa tiedot vain mahdollisista maksuhäiriöistä. Luotonantaja pystyisi näin arvioimaan kuluttajan maksukykyä nykyistä paremmin, jolloin ylivelkaantumista voidaan hillitä.
Jos lainanantaja ei tarkista, sanktiot uhkaavat
Kontkasen selvityksessä ehdotetaan, että rekisteri muodostuisi kuluttajille myönnettyjä luottoja koskevista tiedoista ja luotonhakijoiden tuloja koskevista tiedoista. Selvitys ehdottaa, että rekisteri perustettaisiin vuonna 2019 toimintansa aloittavan tulorekisterin yhteyteen. Rekisterinpitäjänä toimisi Verohallinnon Tulorekisteriyksikkö.
Lainoja koskevien tietojen perustana olisivat Suomen Pankin lainamarkkinoiden seurantaa ja valvontaa varten kerättävät tiedot kuluttajille myönnetyistä luotoista. Tulorekisteriyksikkö keräisi tiedot ja Suomen Pankille säädettäisiin oikeus saada tarpeelliset tiedot rekisteristä. Yksittäisiä rekisteröityjä koskevia tietoja Suomen Pankilla ei olisi oikeutta saada.
Luotonantajat velvoitettaisiin ilmoittamaan myöntämänsä luotot rekisteriin ja tarkistamaan luotonhakijaa koskevat tiedot rekisteristä ennen lainan myöntämistä.
Selvityksen mukaan lainsäädännössä tulisi myös määrittää sanktiot tilanteisiin, joissa lainanantaja laiminlyö tarkistamisvelvollisuutensa.
Hintalappu 20 miljoonaa euroa
Selvityksessä arvioidaan, että rekisterin perustaminen maksaa noin 20 miljoonaa euroa. Kustannukset jaettaisiin perustamisvaiheessa Tulorekisteriyksikön ja Suomen Pankin kesken.
Vuotuiset ylläpitöpitokustannukset olisivat noin kolme miljoonaa euroa. Ne katettaisiin rekisterin käyttäjiltä perittävillä käyttömaksuilla.
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo suhtautuvansa myönteisesti luottotietorekisterin perustamiseen. Hänen mukaansa Suomessa tarvitaan parempia keinoja ylivelkaantumisen estämiseksi.
– Oma vastuu on tärkeä, mutta nyt tarvitaan myös valtiovallan toimenpiteitä. Nykyistä kattavammat tiedot luotonantajan maksukyvystä antaisivat luottolaitoksille paremmat mahdollisuudet ja velvollisuudet tehdä vastuullisempaa luottotoimintaa, Häkkänen sanoo tiedotteessa.
Häkkäsen mukaan selvitys antaa hyvän pohjan jatkovalmistelulle. Tarkempia linjauksia tehdään hänen mukaansa lausuntokierroksen jälkeen.
Ylen elokuussa 2017 kansanedustajille tekemästä kyselystä selvisi, että positiivinen luottorekisteri saa laajaa kannatusta eduskunnassa yli puoluerajojen. Positiivinen luottorekisteri on käytössä useimmissa EU-maissa.
Tietosuoja-asetus ei estä luottorekisteriä
Oikeusministeriö selvitti tarvetta positiiviseen luottorekisteriin viimeksi vuonna 2013. Selvityksen tehnyt professori Ahti Saarenpää ei suositellut rekisterin perustamista muun muassa valmisteilla olleen EU:n tietosuoja-asetuksen takia.
Asianajaja Jukka Lång selvitti selvityksessä tietosuojasta johtuvia rekisteröityjen asemaa ja oikeuksia koskevia vaatimuksia ja vaikutuksia. Hänen mukaansa EU:n tietosuoja-asetus ei muodosta estettä positiiviselle luottorekisterille.
Rekisteröidyillä olisi muun muassa mahdollisuus tarkistaa luottotietojärjestelmässä olevat henkilötietonsa sekä tiedot rekisterin käytöstä. Luotonantajat eivät voisi myöskään tehdä luottotietokyselyitä ilman, että rekisteröity tietää tietojensa käsittelystä, Lång ehdottaa.