Valkoinen kipsi pöllyää Myyrinmaan tilan pellolla, kun traktori huristaa pitkin Lepsämänjoen rantaa. Jatkossa jokiuomaan valuu huomattavasti vähemmän fosforia ja maa-ainesta syys- ja talvisateiden aikaan.
Isäntä Jussi Myyrinmaalle kipsin teho on tuttua, sillä saman tilan pelloilla kokeiltiin aineen tehoa jo muutama vuosi sitten. Nyt kuitenkin Vantaanjoen vesistön valuma-alueen peltoja on tavoitteena kipsikäsitellä jopa 3 500 hehtaaria.
Kipsi sitoo maan fosforia, mutta jättää sen edelleen kasvien käyttöön, eli se ei vaikuta satotasoon. Kuivuuden takia toki Myyrinmaan tilallakin vehnä on kasvanut huonosti, mallasohra hieman paremmin.
Nyt puidulle pellolle leviää neljä tonnia kipsiä hehtaarille. Yaran Siilinjärven tehtailta tuleva kipsi on lannoitetehtaan sivutuotetta, jota riittää levitettäväksi Etelä-Suomen pelloille.
Mereen laskevien jokien varsilla on puoli miljoonaa hehtaaria sellaisia peltoja, joille kipsikäsittely sopii. Järviin ei sulfaattipitoisia vesiä voi laskea, mutta meressä sulfaattia on luonnostaan.
Vaikutusta Suomenlahden tilaan
Tavoitteena on toteuttaa noin 3500 hehtaarin peltopinta-alan kipsikäsittely tänä ja ensi vuonna. Kipsi leikkaa fosforipäästöjä välittömästi noin 2,2 tonnia vuodessa. Samalla vähenee Vantaanjoen ja Vanhankaupunginlahden rehevöityminen.
Pelloilta valuva kiintoaineskuormaa pienenee yli miljoona kiloa vuodessa. Tämä kirkastaa jokivettä ja parantaa joen virkistyskäyttöarvoa sekä esimerkiksi taimenien ja simpukoiden elinympäristöjä.
Pellot kipsikäsitellään elo-lokakuussa 2018 ja 2019. Tänä vuonna kipsiä levitetään 1080 hehtaarille.
Kipsikäsittelyssä pellolle levitetään neljä tonnia Yaran Siilinjärven tehtailta tulevaa maanparannuskipsiä hehtaarille. Kaikki jätekipsit eivät sovellu maanparannusaineeksi, sillä osassa niistä on haitallisia raskasmetalleja.
Kipsi eli kalsiumsulfaatti liukenee peltomaahan parantaen maan mururakennetta ja edistäen fosforin sitoutumista maahiukkasiin.
Eroosio sekä fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoutuminen vähenevät, mikä kirkastaa valumavesiä ja ehkäisee vesistöjen rehevöitymistä. Fosfori säilyy kuitenkin maaperässä kasveille käyttökelpoisessa muodossa.
Kipsi on neutraalisuola, eikä vaikuta pH-arvoon. Peltojen käsittely kipsillä vähentää fosforivalumaa välittömästi noin 50 prosenttia.
Viljelijät ovat suhtautuneet hankkeeseen myönteisesti, ja 20 viljelijää on sitoutunut mukaan hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen. Levityssopimukset tilojen kanssa tehtiin kesäkuussa, ja niiden perusteella tilattiin kipsi. Osallistumisesta ei koidu tiloille kuluja, vaan kulut kipsin levityksestä ja hankkeeseen kuluneesta työajasta korvataan viljelijöille.
Peltojen kipsikäsittelyä on aiemmin testattu Nurmijärvellä Trap-hankkeessa (2008–2013) sekä Varsinais-Suomessa Liedossa ja Paimiossa (2016) laajan mittakaavan kipsipilotissa (siirryt toiseen palveluun), jossa viljelijät levittivät kipsiä 1 550 hehtaarin alueelle.
Mittava yksityinen rahoitus
Kipsihanke rahoitetaan osittain yksityisillä lahjoituksilla ja osittain ympäristöministeriön vesien ja Itämeren tilaa parantavalla kärkihankerahoituksella. Yksityisiltä lahjoittajilta on saatu yhteensä 740 000 euroa, ympäristöministeriön rahoitusosuus on 375 000 euroa.
Lisäksi hankkeeseen osallistuvat organisaatiot rahoittavat hanketta noin 57 000 eurolla. Rahaa kerätään edelleen myös joukkorahoituskampanjalla.
Hankkeeseen sisältyy peltojen kipsikäsittelyn lisäksi kattavat vedenlaadun seurannat sekä kalastovaikutusten arvioinnit, joita toteuttavat vesiensuojeluyhdistys ja SYKE. Seurantojen avulla voidaan todentaa kipsikäsittelyn ympäristövaikutukset.
Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen pitää kipsikäsittelyä merkittävänä toimena Suomen ja koko Itämeren kannalta.
– Peltojen kipsikäsittely tarjoaa Itämeren suojeluun nopean ja tehokkaan ratkaisun. Sen avulla puolitetaan pelloilta valuva fosforikuorma mereen, Suomi saavuttaa HELCOMin asettamat fosforikuorman vähentämistavoitteet, ja koko Itämeren tasolla fosforikuorma voitaisiin vähentää jopa neljänneksen.
Ollikainen toivoo, että Vantaanjoen kipsikäsittely toisi lisää puhtia Itämeren suojelutoimiin Suomessa ja auttaisi kipsikäsittelyn leviämistä koko Itämeren alueelle.
Samaa mieltä on John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen.
– Nyt kun on näytetty toteen, että peltojen kipsikäsittely on ylivoimaisen tehokas tapa hillitä maatalouden päästöjä, olemme tehneet kaikkemme jouduttaaksemme tämän poikkeuksellisen pelastustoimen käyttöönottoa.
Yksittäiset hankkeet toimivat Nurmisen mukaan keihäänkärkinä ja katalyytteina, mutta jatkossa peltojen kipsikäsittely on välttämätöntä saada osaksi maatalouden tukijärjestelmiä.
Kipsin teho kestää viitisen vuotta
Kipsin vaikutus on rajallinen. Sen tiedetään kestävän ainakin 5 vuotta, mutta vaikutus voi olla pidempikin. Kipsin tarkoituksena on saada aikaa peltomaan viljavuusfosforitasojen laskemiseen, mikä vie vuosia.
– Ei ole tiedossa muuta tehokasta keinoa, jolla estää liukoisen fosforin huuhtoumaa. Tarvitsemme 10–15 vuotta aikaa siihen, että lannoitusta rajoittamalla saadaan fosforivarantoja alas, sanoo professori Markku Ollikainen.
Kipsikäsittelyn avulla saadaan siis aikaa poistaa peltoihin kertynyt fosfori. Varsinais-Suomen Savijoen kipsipilotin seurannasta saadaan selville, kuinka pitkään vaikutus kestää. Kun kipsi on jo haihtunut maasta, maanrakenne on Ollikaisen arvion mukaan muuttunut pidemmäksi aikaa huuhtoumia vähentäväksi.
Maatalouden fosforikuormituksen vähentäminen edellyttää kahta asiaa. Ensinnäkin eroosion ja partikkelifosforin huuhtoumaa pitää vähentää. Toiseksi myös liukoisen fosforin huuhtouman vähentämistä.
– Liukoisen fosforin huuhtouman vähentäminen vaatii 20–30 vuotta ja tiukkaa fosforilannoituksen rajoittamista. Kipsi luo meille sen tarvittavan aikaikkunan tähän puuhaan ja samalla välittömästi auttaa meren laadun parantamisessa, professori Markku Ollikainen sanoo.
Kipsikäsittely voidaan uusia 1–2 kertaa. Sen jälkeen homman pitäisi olla professorin mukaan hoidettu.
Vantaanjoen vedenlaatu paranee
Viiden vuoden aikana fosforivalumia Vantaanjokeen saadaan vähennettyä arviolta noin kymmenen tonnia, joka vastaa noin puolta Helsingin kaupungin jätevesipäästöjen vuotuisesta fosforikuormasta. Lisäksi voidaan vähentää vettä samentavaa kiintoainesvalumaa yli viisi miljoonaa kiloa.
Kipsin hyödyntäminen pelloilta huuhtoutuvan fosfori- ja kiintoainekuorman vähentämiseksi täydentää ja konkretisoi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen laatimaa Vantaanjoen toimenpideohjelmaa 2017–2027.
Tämän ohjelman yhtenä painopistealueena on peltokuormituksen vähentäminen joen virkistyskäyttöedellytysten ja joen arvostuksen parantamiseksi.
Kipsikäsittelyn vesistövaikutusten seurannan ja tulosten pohjalta on laadittu suositukset kipsin käytöstä Etelä-Suomen rannikkoalueilla ja toimenpiteen liittämisestä osaksi maatalouden tukijärjestelmiä.
Maataloudesta suurin fosforikuorma Itämereen Suomesta
Suurin osa ihmisen aiheuttamasta fosforikuormasta kulkeutuu Itämereen jokiveden mukana.
Suomesta päätyi Itämereen vuosina 2008–2014 keskimäärin 3 900 tonnia fosforia vuosittain, josta 95 % jokien kuljettamana ja 5 % suorana pistekuormana. Näin arvioidaan Suomen ympäristökeskuksen julkaisemassa tilastossa (siirryt toiseen palveluun).
Suora pistekuormitus mereen tulee jätevetensä laskevien yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedenpuhdistamoilta sekä merialueilla sijaitsevilta kalanviljelylaitoksilta. Tämä fosforikuorma on vähentynyt yli 70 prosenttia vuoden 1990 tasosta.
Suomen osuus on 10 prosenttia kaikista maista Itämereen tulevasta fosforikuormasta.
Suomen jokien fosforivirtaama Itämereen on hieman vähentynyt 1990-luvulta lähtien, mutta koska vuosittaiset vaihtelut ovat suuria, tarkka arviointi on vaikeaa.
Suurin osa itämeren fosforikuormasta on peräisin maataloudesta. Kuormituslähteiden suhteelliset osuudet vaihtelevat SYKEn mukaan merialueittain.
Asutuksesta aiheutuva kuormitus on suurinta Suomenlahdella, jonka rannikolla väestöntiheyskin on suurin. Maatalouden osuus Suomenlahteen valuvasta fosforista oli kuitenkin 60 prosenttia vuosina 2000–2012.
Lue myös
Miksi ihmeessä levittäisimme kipsiä pelloille? Professori antaa viisi syytä