LAPPEENRANTA Elokuun lopulla Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote kertoi aikeistaan ulkoistaa valtaosa vanhusten palveluasumista terveysalan yksityisille toimijoille. Etelä-Karjalassa kolmisensataa hoitajaa on tällä hetkellä epätietoisia siitä, millaiseksi heidän työnsä ja palkkansa jatkossa muotoutuvat.
Sosiaali- ja terveyspalveluja ulkoistetaan ympäri Suomen jatkuvasti. Kuntien sijaan niistä vastaavat yhä enemmän suuret hoivayritykset, kuten Attendo, Esperi ja Mehiläinen.
Maksumiehiksi joutuvat ainakin hoitoalan ihmiset, koska muutos vetää alan palkkoja alas.
Alalla on käytössä kaksi eri työehtosopimusta, mikä mahdollistaa pienemmän palkan ja lyhyemmät lomat. Julkisessa terveydenhuollossa on käytössä kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), kun taas yksityiset hoivayritykset käyttävät pääosin yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta.
Etelä-Karjalassa maakunta- ja soteuudistuksen lisäksi ulkoistamissuunnitelmien taustalla on Eksoten talouden tasapainottamistarve. Kunnat ovat viestittäneet Eksotelle, että yritykset ovat luvanneet järjestää esimerkiksi tehostettua palveluasumista Eksotea edullisemmin.
Attendon Itä- ja Keski-Suomen aluejohtaja Anne Flink perustelee edullisempaa hintaa etenkin palkkakuluilla.
– Pääasiallinen syy minun mielestäni on työehtosopimus, ja toisena meidän käyttämät tilat. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa on perusseikkoja, jotka selkeästi madaltavat hoivan hintaa, esimerkiksi vuosilomaoikeudet ovat vähän lyhyempiä.
Valtakunnallisesti kunnat ja kuntayhtymät ostavat sosiaali- ja terveysalan yrityksiltä eniten juuri huonokuntoisimpien vanhusten ympärivuorokautista hoitoa. Vuonna 2016 ostoihin käytettiin 729 miljoonaa euroa.
Tuleeko ulkoistaminen oikeasti halvemmaksi?
Ulkoistamisen hyödyiksi lasketaan usein sen halvempi hinta. Haastattelemamme asiantuntijat eivät kuitenkaan allekirjoita väitettä, vaan jopa varoittelevat suurten ulkoistamisen riskeistä ja seurauksista. Myöskään Eksotella ei ole tutkittua näyttöä siitä, että ulkoistamalla saisi säästöjä pitkällä aikavälillä.
Yleislääketieteen emeritusprofessori Mauno Vanhala ei usko siihen, että kunnat säästävät palvelujen ulkoistamisella yhtään, päinvastoin.
– Esimerkiksi Eksoten suunnittelema 75 prosentin ulkoistamisesta tarkoittaa sitä, että julkisilla ei ole enää minkäänlaista sananvaltaa hinnoitteluun.
Vanhala uskoo ulkoistamisen johtavan kaikkialla hintojen nousuun.
– Tämä menee vielä siihen, että ihmisten kaikki säästöt ja omaisuus menevät oman hoivan maksamiseen. Tulevaisuudessa ei tarvitse miettiä, mitä kesämökillä tekee, kuvailee emeritusprofessori Mauno Vanhala.
Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger ei myöskään ilman todisteita niele yksityisen pienempää hintalappua.
– En ole nähnyt tähän liittyvää pitävää tutkimusnäyttöä. Usein näihin laskelmiin ei ole otettu mukaan esimerkiksi sopimusten valmistelukustannuksia tai toiminnan valvonnan aiheuttamia kustannuksia.
Ulkoistaminen laskee alan palkkatasoa
Hoitohenkilökuntaa siirtyy Suomessa jatkuvasti kunnilta yksityisille ulkoistamisen seurauksena. Valtaosa tapahtuu liikkeenluovutuksina, mikä onkin työntekijöille paras vaihtoehto. Tällöin työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä uuteen yritykseen.
Ikävin vaihtoehto työntekijälle on se, että liikkeenluovutusta ei tapahdu ja oma vanha työsuhde katkeaa ja heidät palkataan yritykseen uusina työntekijöinä.
Liikkeenluovutusta seuraa siirtoneuvottelut. Neuvotteluissa ratkaistaan, miten kenenkin palkka tulevaisuudessa rakentuu. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin lakimies Mari Leistin mukaan ikävä trendi on se, että tehtäväkohtainen palkka poljetaan työehtosopimuksen alarajoille ja erotus kompensoidaan erilaisilla lisillä.
– Alalle tulevat uudet työntekijät eivät näin voi vaatia korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa, kun ei sitä makseta kokeneillekaan työntekijöille, sanoo Leisti.
Vanhojen työntekijöiden kokonaispalkka ei saa laskea. Palkan rakenteesta kuitenkin riippuu, kuinka hyvin tulevat korotukset siihen vaikuttavat ja milloin esimerkiksi erilaiset siirtymälisät katoavat. Ulkoistamisbuumi laskee joka tapauksessa alan palkkatasoa, sillä yritysten uudet työntekijät noudattavat toista työehtosopimusta. Myös vanhoina työntekijöinä siirtyvät työntekijät joutuvat työehtosopimuskauden päätyttyä siirtymään uuteen työehtosopimukseen.
"Kunnat haluavat väistää vastuuta"
Kunnat ovat vapaasti saaneet ostaa yksityisten tuottamia palveluita vuodesta 1993 lähtien. Yksityiset ketjut valtasivat alaa Suomessa kuitenkin näkyvästi vasta 2000-luvulla ja vielä runsaammin 2010-luvulla.
Yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger on tutkinut ikääntymistä ja vanhusten hoivapalveluita. Hän ymmärtää kehitystä yritysten siitä näkökulmasta, että näitä palveluja tullaan tarvitsemaan vielä nykyistäkin enemmän. Silti hän ihmettelee kuntien ulkoistamisintoa.
– Olen ihmetellyt itsekin tätä kysymystä, että miksi?
Kröger näkee toiminnassa merkkejä soten lykkääntymisen aiheuttamasta paniikista.
– Halutaan väistää vastuuta. Ei tämä kovin pitkäjänteiseltä tunnu. Tehdään isoja päätöksiä nopealla tahdilla, kun pitäisi valmistautua seuraaviin vuosikymmeniin, sanoo yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger.
Talouselämän Hoivayhtiöt 2017 -selvityksestä käy ilmi, että vuonna 2016 kaksikymmentä suurinta hoivayhtiötä saivat yhteensä 1 325 miljoonan euron liikevaihdon. Vuonna 2010 vastaava luku oli 522 miljoonaa.
Hurjasta kasvusta kertoo myös henkilöstömäärän tuplaantuminen kuudessa vuodessa. 20 suurinta hoivayritystä työllistivät viime vuonna keskimäärin 20 600 työntekijää, kun vuonna 2010 luku oli 9 400.