Opiskelija-asuntolan yhteistä oleskelutilaa hallitsee suuri musta sohva. Ikkunoita vasten roikkuu kolme riipputuolia. Tummalle seinälle on kiinnitetty isokokoinen televisio. Huoneen yläpuolella on lähes koskematon yhteiskeittiö, jonka pöytien ympärillä roikkuu kiikkuja. Tilat tuoksuvat uudelta.
Kuopion Puijonlaaksoon valmistuneet Kuopaksen opiskelija-asunnot ovat koko Suomen mittakaavassa ainutlaatuiset. Asunnot ovat yksiöitä, mutta yhteisöllisyyttä halutaan edistää opiskelijoiden suunnittelemien yhteisten tilojen avulla. Niitä on jokaisessa viidessä rakennuksessa, kaikki erilaisia.
Opiskelija-asuntoyhtiöllä on halu auttaa siinä, että että opiskelijoiden opinnot etenevät ja hyvinvointi lisääntyy.
– Monesti opiskelijat tulevat vieraalta paikkakunnalta ja alku on vaikeaa. Toinen syy on se, että opiskelijoilla on hyvin paljon mielenterveysongelmia, kertoo Kuopaksen toimitusjohtaja Tuula Vartiainen.
ARA edellyttää yhteisöllisyyteen panostamista
Opiskelija-asuntojen tavoite on aina ollut parantaa yhteisöllisyyttä, mitä asuntoja rahoittava ARA on edellyttänyt. Kuopaksen toimitusjohtaja Tuula Vartiainen arvioi, että tavoite on kuitenkin täyttynyt surkeasti.
– Meidän vanhoissa kohteissamme on soluhuoneistojen lisäksi ollut jossain kellarikerroksessa pieniä yhteisiä tiloja käyttämättömänä. Tämä uusi Puijonlaakson kohde mahdollisti nyt oikean yhteisöllisen kohteen rakentamisen, Vartiainen kertoo.
Erilaisia yhteisiä tiloja on opiskelija-asuntoyhtiöiden kohteissa ympäri Suomen, mutta Kuopion kaltaista kokonaisuutta ei tiettävästi ole muualla. Suomen opiskelija-asunnot SOA Ry:n asiamies Lauri Lehtoruusun mielestä Kuopaksen asuntola on Suomen kärkeä. Se rinnastuu Helsingissä sijaitsevaan Sukupolvien kortteliin, jossa kolme taloa jakaa yhteiset korttelikohtaiset yhteistilat. Yksi korttelin taloista on Helsingin opiskelija-asuntosäätiön opiskelija-asuntokohde.
– Kuopaksen kohteessa heijastuu kaksi opiskelija-asumisen trendiä: laadukkailla yhteistiloilla voidaan pehmeästi houkutella yhteisöllisempään asumistapaan ja toisaalta jakamalla yhteistiloja usean talon kesken on mahdollista tarjota monipuolisempi ja laadukkaampi tilatarjonta, kommentoi Lehtoruusu.
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOASilla on samankaltaisia asuntoja kuin Kuopaksella. Myös Helsingissä asukkaat ovat voineet osallistua talon suunnitteluun.
Esimerkiksi Tampereen opiskelija-asuntosäätiö TOASin kohteissa on keittiötiloja, kerhohuoneita ja kuntosaleja.
– Varsinaisia peli- tai elokuvahuoneita meillä ei ole. Ajanvietettä harrastetaan kerhohuoneissa ja monet asukastoimikunnat ovat määrärahoillaan hankkineet vaikkapa pingispöydän tai videotykin, kertoo palvelujohtaja Pia Ylimäki TOASilta.
Uudessa asuntolassa on ajatuksena yksityisen ja yhteisöllisyyden kohtaaminen. Yksiöiden kysyntä on nykyisin erittäin suurta, joten soluasuntoja on käytännössä turha rakentaa.
– Kuopaksella yksiöitä on ollut vähiten Suomessa. Uusi asuntola parantaa tällaisten asuntojen puutostilaa, mutta elokuussa jonossa oli edelleen 600 opiskelijaa, tuskailee Vartiainen.
Sotkuinen keittiötila harmittaa
Mäntyharjulta Kuopioon muuttanut Linda Jeskanen on ehtinyt parissa päivässä laittaa upouuden yksiönsä kodinomaiseen kuntoon. Hän kiittelee lisätilaa tuovasta parvisängystä sekä työpöydästä, jotka olivat asunnossa jo valmiina.
– Kaappitilojahan ei naiselle ole koskaan liikaa, virnistää Jeskanen ja viittaa seinustalla olevaan kolmeen korkeaan kaappiin.
Nuori nainen on tyytyväinen uuteen kotiinsa. Hän on juuri aloittanut liiketalouden opinnot Kuopiossa, joka ei ole kovin tuttu kaupunki. Kotiutumista helpottaa yhteisöllinen opiskelija-asuntola.
– Yhteiset tilat ovat tosi hyvä juttu, siellä pääsee tutustumaan naapureihin. Meillä on myös oma Facebook-ryhmä. Siellä on jonkin verran keskustelua illanistumisista ja muusta, iloitsee Jeskanen.
Asuntolan pihalla Saana-koiransa kanssa ulkoileva Elisa Tarvainen kertoo muuttaneensa uuteen asuntolaan jo keväällä, jolloin ensimmäiset rakennukset valmistuivat. Aivan ongelmitta asuminen ei ole sujunut.
– Yhteinen keittiötila on välillä hirveän sotkuinen. Siellä ei tee mieli valmistaa ruokaa, harmittelee Tarvainen, joka leipoisi mielellään.
Omissa yksiöissä on jokaisella jääkaappi, liesi ja tiskiallas, mutta ei uunia.
Tilojen väärinkäyttö ei huolestuta
Uudessa opiskelija-asuntolassa on kahden kokoisia yksiöitä, joiden vuokrat liikkuvat 300 euron ylä- ja alapuolella. Tämä on selvästi vähemmän kuin yksityisten markkinoiden yksiöiden vuokra Kuopion keskustassa, mutta hiukan enemmän kuin Kuopaksen vanhemmissa yksiöissä.
– En pidä vuokraa yhtään pahana. Mielelläni maksan sen verran, kun pääsin uuteen kämppään, sanoo Linda Jeskanen.
Vuokraan sisältyy myös Kuopaksen hankkiman sähköauton käyttö. Autolla halutaan mahdollistaa opiskelijoiden yhteinen liikkuminen vaikkapa isompiin kauppoihin tai huonekaluliikkeisiin.
Myös Helsingissä kokeillaan yhteisessä käytössä olevia sähköautoja, kun HOAS hankkii syksyllä autot kolmeen kohteeseen.
Kuopasta yhteisten tilojen väärinkäyttö ei hirvitä. Toimitusjohtaja Tuula Vartiainen uskoo, että tämän päivän opiskelijat ovat vastuullisia.
– Uskomme, että ne toimivat ja ihmiset pitävät huolta asioista.
Jokaiseen rakennukseen on kuitenkin sijoitettu valvontakamerat. Jatkossa Kuopas yrittää myös saada jokaiseen taloon jonkinlaisen emännän tai isännän, joka toivottaisi uudet asukkaat tervetulleeksi ja myös seuraisi ympäristöä.