Metsien lisähakkuista aiheutuva hiilinielujen pieneneminen johtaa ilmakehään päätyvien kasvihuonekaasujen merkittävään kasvuun, kertoo monitieteisen tutkimusyksikkö BIOSin katsaus.
Katsauksen mukaan lisähakkuiden aiheuttamat haitat hautaavat alleen kaikkien muiden sektoreiden tuottamat päästövähennykset.
Suomi on sitoutunut ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen selvästi alle kahden asteen kriittisenä pidetyn rajan. Mikäli ilmastopäästöt kasvavat jatkuvasti, ilmasto lämpenee globaalisti yli kolme astetta ja Suomessa yli kuusi astetta vuosisadan loppuun mennessä.
Näin raju lämpeneminen uhkaa maailmanlaajuisesti ravinnontuotantoa ja voi nostaa ilmasto-olosuhteita pakenevien pakolaisten määrän jopa satoihin miljooniin.
Biosin katsaus pohjautuu Tilastokeskuksen kokoaman YK:n ilmastosopimuksen Suomen seurantaraporttiin. YK:n ilmastosopimus edellyttää, että jokainen sopimuksen osapuolimaa raportoi säännöllisesti ilmastosopimuksen toteutumisesta. Maaraportti on ilmastopolitiikan keskeisimpiä dokumentteja, jonka pohjalta arvioidaan, onko Suomella edellytykset saavuttaa ilmastosopimuksen asettamia tavoitteita.
Päästöt kasvavat Suomessa 30 prosentilla hallituksen lisätoimista huolimatta
Biosin katsauksessa arvioidaan, että vaikka kaikki hallituksen esittämät lisätoimet otettaisiin käyttöön, päästöt kasvavat silti 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2015 tasosta.
Bios toteaa, että myös kahden aikaisemman ilmastosopimusraportin sekä hallituksen Energia- ja ilmastostrategian vaikutusarvioinnin luvut kertovat, että hiilinielujen huomattava heikkeneminen vie edellytykset päästövähennysten saavuttamiselta.
Bios arvioi, että mukaan nielujen pieneneminen johtuu biotaloussektoreiden, etenkin sellun ja biopolttoaineiden valmistuksen raaka-aineiden tarpeiden kasvusta. Katsauksessa pohditaan sitä, miksi julkisessa keskustelussa kerrotaan Suomen ilmastopäästökehityksessä lukuja, joissa ei oteta huomioon maankäyttösektorin ja erityisesti metsien hiilinielujen ja varastojen kehitystä.
Katsauksen mukaan onkin tärkeätä tunnistaa, minkä sektorin päästövähennyksistä milloinkin puhutaan. Osalla sektoreista päästöt voivat vähentyä huomattavastikin, samaan aikaan kun toisten sektoreiden päästöjen kasvu tai nielujen pieneneminen hautaa alleen saavutetut vähennykset.
Metsien hiilinielujen pieneneminen voi jatkua nykymenolla vuosisadan loppuun asti
Selvitykset kertovat, että lisääntyvästä puun käytöstä seuraava metsänielujen heikkeneminen aiheuttaa ilmakehään päätyvien päästöjen kasvun juuri sinä aikana, jona olisi välttämätöntä saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä katastrofaalisen ilmaston lämpenemisen torjumiseksi, kertoo Biosin katsaus.
Sen mukaan hallitus uskoo, että metsien hiilinieluja on kuitenkin mahdollista väliaikaisesti heikentää, koska metsien kasvu vuoden 2030 jälkeen korvaisi hiilinielun heikkenemisen. Suomen ilmastopaneeli sitä vastoin toteaa, että metsien käytön lisääminen pienentää hiilinielua vielä vuosikymmeniä.
Biosin katsauksen mukaan hallituksen suunnittelemat hakkuutasot johtavat hyvin todennäköisesti metsien hiilinielujen pienenemiseen jopa tämän vuosisadan loppuun asti. Ilmakehään päätyvien päästöjen on tarkoitus nollaantua Pariisin ilmastosopimuksen mukaan vuoteen 2050 globaalisti.
Nykyään pidetään virheenä Kioton ilmastosopimuksen päätöstä irrottaa maankäytön eli maanviljelyksen ja metsien hoidon päästöjen laskeminen omaksi kokonaisuudekseen. Maankäyttösektorin irrottaminen palvelee erityisesti metsäteollisuutta.
Bios pitää hyvin hämmentävänä myös sitä, että hallituksen Energia- ja ilmastostrategian vaikutusarviointien tiivistelmässä, samoin kuin maaraportin teksteissä jätetään mainitsematta taulukoista ja kuvaajista ilmenevä päästöjen kasvu.
Korj. Otsikkoa 6.9. klo 19 "Tutkimusraportti lyttää -> Ympäristöasiantuntijat lyttäävät" sekä 1. alaotsikon alle lisätty: Bios toteaa, Bios arvioi ja 3. kappelessa: kertoo Biosin katsaus.
Lue lisää:
Ilmastotutkija: Hiilinielupäätös on murheellinen, talous on jyrännyt tieteen