Aino Kohtalan Jyväskylän yliopistolle tekemän väitöstutkimuksen mukaan masennusoireita voidaan vähentää jo muutamalla terapiakäynnillä.
Masennuksen syntyyn on monenlaisia syitä, mutta oireet ovat useimmiten samankaltaisia. Yleisimpiä niistä ovat mielialan lasku, kiinnostuksen väheneminen, univaikeudet, väsymys, ruokahalun muutokset ja kuolemaan liittyvät ajatukset.
Masennusta hoidetaan (Käypä hoito) yleensä lääkkeillä ja erilaisilla psykoterapeuttisilla hoidoilla. Hoitomuoto valitaan masennuksen asteen sekä hoidon saatavuuden mukaan.
Lyhytterapian tulokset pysyivät
Kohtalan tutkimuksessa (Jyväskylän yliopisto) käytetty lyhytterapiamalli käsitti neljä tapaamista terapeutin kanssa sekä kotitehtäviä. Tutkimukseen osallistuneiden masennusoireet mitattiin ennen terapiaa, heti sen jälkeen, sekä kuusi kuukautta ja vielä viisi vuotta myöhemmin.
Kohtala kertoo mittauksien paljastaneen, että neljällä terapiakerralla potilaiden masennusoireet laskivat merkittävästi, jopa 50 prosentilla.
– Eniten yllätti se, että vielä viiden vuoden päästä masennusoireiden taso oli samaa luokkaa kuin heti hoidon jälkeen.
Ennakko-oletus oli, että koetut oireet voisivat viidessä vuodessa palata takaisin lähtöpisteeseen, mutta näin ei käynyt.
Lyhytterapia opetti tutkimukseen osallistuneille psykologisen joustavuuden taitoa eli kykyä kohdata avoimesti omia tunteitaan.
Kohtalan tutkimuksessa mitattiin myös muun muassa ihmisen tietoista toimintaa, havainnointia ja hyväksymisen taitoa.
Huomio kiinnittyi siihen, että masennusoireiden kokemiseen vaikuttaa se, miten ihminen suhtautuu omiin tunteisiinsa ja ajatuksiinsa. Hoitojakson aikana ihmisillä tapahtui muutosta omien tunteiden hyväksymisessä. Tällä oli yhteys masennusoireiden laskuun.
– Ihmisen suhtautuminen omaan sisäiseen kokemusmaailmaansa ja se, elääkö omannäköistään elämää, on merkittävä tekijä hyvinvoinnissa, Kohtala sanoo.
Kenelle lyhythoito käy?
Lyhytterapia käy tilanteisiin, jotka eivät ole vielä menneet hankaliksi tai kroonistuneet. Se sopii ihmiselle, jonka oireet ovat vielä lieviä ja hän on suhteellisen toimintakykyinen, eli pystyy opiskelemaan tai käymään töissä, sanoo Aino Kohtala.
– En missään nimessä ole sitä mieltä, että kaikille täytyy nyt tästä eteenpäin tarjota pelkkää lyhythoitoa.
Kohtala näkee, että lyhytterapia voi myös madaltaa kynnystä hakeutua pidempiaikaiseen hoitoon, jos sille on tarvetta.
Lyhythoidon onnistuminen vaatii ihmiseltä motivaatiota tehdä työtä muutoksen eteen.
Lyhytterapiassa tärkeää on omien arvojen määrittely. Sen pohtiminen, mitkä asiat ovat juuri minulle tärkeitä, millainen ihminen haluan olla parisuhteessa, työssä, opinnoissa tai elämässä yleensä, vaatii monesti aikaa. Siksi potilaat saavat myös kotitehtäviä.
Lyhytterapia aktivoi masentunutta
Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella on tutkittu ja kehitetty lyhytterapiamalleja jo yli kymmenen vuoden ajan. Professori Raimo Lappalainen kertoo, että lyhytterapiassa etsitään yhdessä terapeutin kanssa keinoja vaikuttaa omaan elämään.
Tarkoituksena on aktivoida ihminen toimimaan ja tekemään töitä oman hyvinvointinsa eteen. Joskus nämä tärkeät asiat voivat olla hyvinkin pieniä, vaikkapa ystävän kanssa elokuvissa käynti.
– On myös tapauksia, että lyhytterapiasta on saanut rohkeutta lähteä huonosta avioliitosta tai irtisanoutua työpaikastaan.
Mielenterveyspalveluiden jonot kuriin
Lappalaisen mukaan tutkittujen lyhytterapiamallien käyttöönotto terveydenhuollon uudistuksessa voisi tuoda yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä. Kustannuksia leikkaisi myös verkko- ja mobiiliteknologian parempi hyödyntäminen.
– Tutkimustulokset viittaavat selvästi siihen, että kustannukset voivat vähentyä jopa puolella hyvinkin nopeasti ilman, että laatu tai hoidon tehokkuus kärsisivät.
Tutkimukset puhuvat myös porrastetun hoitomallin puolesta. Jopa 25 prosenttia niistä, joilla on masennusoireita, voivat hyötyä lyhythoidosta muutamassa viikossa.
Lyhytterapian hoitomallin toteuttaminen hyvin tuloksin ei välttämättä vaadi vuosien psykoterapiakoulutusta, sillä se on nopea omaksua.
Perusterveydenhuollossa lyhytterapia olisi otettavissa käyttöön lyhyelläkin koulutuksella, kun apuna on hyvä työnohjaus ja tuki.
Voiko köydestä päästää irti?
Kaikki Jyväskylän yliopistossa tutkitut lyhythoitomallit pohjautuvat hyväksyntä- ja arvopohjaisiin menetelmiin. Tavoitteena on, että ihminen oppii hyväksymään ja olemaan tuomitsematta omia tunteitaan – myös niitä ikäviä. Lisäksi pyritään siihen, että ihminen pystyy elämään omien arvojensa mukaista elämää.
Terapiassa käytetään muun muassa erilaisia harjoitteita ja kielikuvia, eli hyödynnetään kielen luomia ajatusmalleja ja mielikuvia, joita potilas voi soveltaa omaan elämäänsä.
Ajatellaan esimerkiksi, että omat tunteet ovat hirviö, jonka kanssa vedät köyttä. Vahva hirviö vetää sinua kohti kuilua. Mitä teet? Yleensä ihminen pyrkii vetämään kovempaa, koska hirviö täytyy voittaa.
Terapeutin kanssa pohditaan, mitä muita vaihtoehtoja on. Voisiko köydestä vaikka päästää irti? Hirviö ei tietenkään katoa mihinkään, mutta ainakaan se ei vedä sinua kuiluun.
– Tämänkaltaisten harjoitusten avulla opetellaan hahmottamaan, mitä on hyväksyntä ja mitä voisi olla sen hyväksyminen, että meidän elämässä niitä hirviöitä nyt vaan on.