Pojat ovat poikia, kuuluu ikivanha sanonta.
Poikuuteen ja miehisyyteen katsotaan yleisesti kuuluvan tietynlaiset asiat. Poikien odotetaan olevan maskuliinisia, rationaalisia, urheilullisia, kovia ja uhkarohkeitakin. Väkivaltakin on poikien juttu.
Kaikki ominaisuudet asteikon toisessa päässä ovat tyttöjen tai "homojen hommaa".
Mutta kaikki pojat eivät mahdu yhteiskunnan heille muovaamaan ahtaaseen muottiin.
On arvokkaampaa hoivata konetta kuin elävää ihmistä
"Sukupuoli "lukitaan" viimeistään synnytyssairaalassa värikoodattujen tunnisteiden ja sosiaaliturvatunnuksen myötä. Elämänkulun myöhemmissä vaiheissa biologisiksi pojiksi tunnistettuja lapsia ja nuoria ympäröi maailma, jossa heiltä odotetaan poikamaiseksi katsottua käytöstä."
Näin todetaan juuri julkaistun Poikatutkimus-kirjan johdannossa. Kirja on ensimmäinen suomalaista poikatutkimusta esittelevä tieteellinen kokoomateos.
Yksi kirjan tavoite on tarkastella kriittisesti yhteiskunnan sukupuolistuneita rakenteita, kertoo yksi kirjan toimittajista, Oulun yliopiston akatemiatutkija Tuija Huuki.
Huukin mukaan maskuliinisuutta ja sitä, mitä pidetään miehisenä, on arvostettu aina korkeammalle. Rationaalisuus on arvokkaampaa kuin tunnelähtöisyys.
– Saat isompaa palkkaa siitä, kun painat paperitehtaalla nappia ja huolehdit koneesta, kuin siitä, että olet päiväkodissa ja huolehdit elävästä ihmisestä. Kyse lienee paitsi logiikasta, jossa tuottavuus määrittää työntekijöiden palkkaa melko paljon, myös siitä, että miehisyyttä ja miehiseksi katsottuja asioita on arvostettu ja arvostetaan enemmän.
Siksi miehiseksi katsotuista asioista poikkeaminen on pojalle usein vaikeaa. Tyttöjen poikamaista toimintaa ymmärretään paremmin, mutta poikien tyttömäistä toimintaa ei välttämättä katsota kovin hyvällä.
Työelämässä ja maailmassa tarvitaan sekoittumista
"Kaksinapaisen tyttö-poika -jaottelun käyttäminen kaiken selittävänä "supermuuttujana" on syytä kyseenalaistaa." (ote Poikatutkimus-kirjasta)
Miksi?
Siksi, että se kaventaa ihmisessä olevia moninaisia kykypotentiaaleja, perustelee Tuija Huuki. Ihmisen pitäisi pystyä hallitsemaan kaikenlaisia taitoja hiljentymisestä ja itkemisestä voimalliseen itseilmaisuun. Kaikille taidoille on paikkansa maailmassa ja elämässä jossain kohtaa.
Jos poikia kielletään ottamasta haltuun intiimi herkkyys ja tunteet ja tytöiltä evätään rationaalisuus ja johtajuus, jää puolet ihmisessä olevista kykypotentiaaleista käyttämättä.
– Poikien pitäisi pystyä ottamaan haltuun niitä ominaisuuksia, mitä pidetään tyttömäisinä, koska niitä tarvitaan elämässä, Huuki sanoo.
Huukin mielestä on vahingollista, jos poika ei opi suremaan ja kohtaamaan toisia tunnetasolla. Tunteiden patoaminen voi johtaa siihen, että ennemmin tai myöhemmin paineet kasvavat liian suuriksi ja tunteet purkautuvat ulos hallitsemattomasti, esimerkiksi päihteiden käytöllä tai väkivallalla.
– Elämä on aika kuluttavaa, jos pitää padota tunteet, tehdä riskialttiit temput, ryypätä ja rellestää osoittaakseen olevansa mies.
Huukin mukaan työelämässä ja maailmassa tarvitaan sekoittumista. Hoiva-aloille tarvitaan miehiä ja miesenergiaa ja johtajaportaaseen naisia ja naisenergiaa.
– Tiedämme mitä ylikorostunut teknologiakeskeisyys ja rationaalisuus ovat tuottaneet planeetallemme. Sieltä ovat puuttuneet herkkyys ja hoiva sekä vastuuajattelu, jonka pitäisi kohdistua myös ympäristöön. Ja tässä on tulos.
Mieheys on jatkuvassa muutoksessa
Miehenä olemista ja miehen mallia perustellaan usein hormoneilla tai evoluutiolla. Huukin mukaan tutkimuksen valossa väite on liian yksioikoinen.
– Evoluutio ei yksin selitä miehenä toimimista ja mieheksi kasvamista. Tutkimus ei ole pystynyt osoittamaan selkeää syy-seuraus -suhdetta luolamiesajoilta. Se on spekulatiivista.
– Kirjan sanoma on se, että mieheys rakentuu lukemattomien eri tekijöiden vaikutuksesta. Siinä on niin paljon kulttuurisesti ja sosiaalisesti rakentunutta, että niitä asioita voidaan muuttaa. Ja mieheys muuttuukin, koko ajan.
Huuki antaa esimerkkejä historiasta. Antiikin Kreikassa homoseksuaalisuus oli normaalia. Barokin puuteroidut miehet olivat todella laittautuneita ja pröystäileviä sukkahousuissaan ja peruukeissaan.
Muutoksen mahdollisuus on Huukin mukaan koko ajan olemassa. Pojat ovat kyvykkäitä vaikuttamaan omiin ympäröiviin olosuhteisiinsa.
Monipuolisempia uravalintoja ja lisää lukuintoa
"Kun osoitetaan, että poikia on monenlaisia ja poikuus on monenlaista - ja kun samalla puretaan sukupuolistuneita käytäntöjä - avautuu merkittäviä mahdollisuuksia myönteisiin yhteiskunnallisiin seurauksiin."
Poikatutkimus-kirjan viesti on, että ahtaiden sukupuolinormien ylittäminen on mahdollista ja se kannattaa.
Ensinnäkin se voisi toimia ratkaisuna oppimisen ongelmiin, kasvattaa koulumyönteisyyttä ja lisätä poikien lukuintoa.
Huukin mukaan lukutoukkapoika nähdään usein ei-poikamaisena. Eräässä tutkimuksessakin poika kertoi, että yleensä vain homot pitävät lukemisesta. Lukeminen voi siis joissain poikayhteisöissä olla huono juttu ja heikentää pojan asemaa.
Huukin mukaan ilmiötä ei aina tunnisteta.
– Vaikka me kuinka kehittelemme lukumyönteistä pedagogiikkaa ja kannustamme lukemaan, se ei välttämättä kohtaa poikien omia alakulttuurisia arvoja. Meidän pitäisi pureutua niihin.
Laveampi mieskuva toisi mukanaan myös monipuolisempia uravalintoja ja vähemmän sukupuolistuneet työmarkkinat.
Jos pojat pienestä pitäen kasvatetaan ajattelemaan, että heitä varten ovat vain matematiikka ja tekniikka, silloin he myös hakeutuvat sellaisille aloille, Huuki perustelee.
Sama koskee myös tyttöjä, mutta ei yhtä paljon.
– Siihen on satsattu, että tytöt hakeutuisivat teknisille aloille. Mutta siihen ei ole vielä juurikaan satsattu, että pojat hakeutuisivat esimerkiksi hoiva-aloille, koska miehen feminiinisyys on tiedostamattomalla tasolla epäarvo.
Vähemmän naisiin kohdistuvaa väkivaltaa
Mitä väkivaltaisempi mieskuva on, sitä enemmän on myös naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Huuki kertoo, että kulttuuriantropologiassa on dokumentoitu eri aikoina maailman eri kolkissa kulttuureja, joissa esiintyy hyvin vähän väkivaltaa.
Ja toisaalta on maita, joissa sitä on paljon, kuten Suomessa.
– Meillähän on kovin karski mieskuva, jos vertaa vaikka Ruotsiin. Ruotsissa maskuliinisuuskuva on pehmeämpi kuin meillä ja tämä voi olla yksi syy siihen, miksi meillä monesti kuulee puhuttavan siitä, miten ruotsalaismiehet ovat homoja. Vaikka otaksuttavasti ne homoseksuaalisuuden luvut eivät ole siellä yhtään sen kummempia kuin täälläkään.
– Jos meidän mieskuva muuttuu pehmeämpään suuntaan, sen seurauksena naisiin kohdistuva väkivalta todennäköisesti vähenee. Miehet pystyvät käsittelemään tunteitaan muutenkin kuin lyömällä vaimoa, Huuki sanoo.
Pojat ovat muutakin kuin poikia
Huukin mukaan tähänastinen keskustelu pojista on ollut liian yksisilmäistä: pojat on niputettu yhdeksi ryhmäksi.
Keskustelussa ei ole Huukin mielestä päästy riittävän yksityiskohtaiseen analyysiin siitä, keitä poikia tarkemmin ottaen koulutuksen, lukemisen, väkivallan ja syrjäytymisen haasteet oikein koskevat. Keskustelu on perustunut olettamukselle, että poikia kohtaavat ongelmat koskevat kaikkia poikia samalla tavalla.
– Meillähän on ihan valtavasti hyvin pärjääviä poikia. Jos katsomme pitkittäisesti, mitä tapahtuu, kun pojat tulevat nuoreen aikuisuuteen, niin nimenomaan nuoret miehethän nappaavat johtavat paikat työelämässä esimerkiksi. Se, jos mikä, on pärjäämisen merkki.
Sukupuolentutkimuksessa ja Poikatutkimus-kirjassa ei pyritä yleistämään asioita vaan katsotaan, mitä kaikkea poikuus on ja miten moninaisessa maailmassa pojat elävät.
Tyttötutkimusteoksia on julkaistu Suomessa jo kuusi. Poikatutkimus-kirjalle on siis tilausta paitsi yhteiskunnallisesti myös suomalaisen tieteen kentällä. Kirjassa on useita tieteellisiä artikkeleita, jotka käsittelevät muun muassa miehen mallin käsitettä historian valossa, poikien koulumaailmaa ja lukemista, poikien haavoittuvuutta, väkivaltaista maskuliinisuutta sekä poikien erilaisia yhteisöjä.
Kirja kokoaa samojen kansien väliin jatkuvasti kehittyvää sukupuolivastuullista poikatutkimusta. Sukupuolivastuullisuus tarkoittaa muun muassa sitä, että tutkijat ymmärtävät, että on monenlaisia poikia ja myös sen, millaisia sukupuolistuneita odotuksia poikiin kohdistuu.
Esimerkiksi työväenluokkaisista taustoista tulevat pojat kasvavat merkittävästi erilaisessa kokemusmaailmassa kuin keskiluokkaisista taustoista tulevat pojat.
– Tämän päivän poikatutkimus analysoi sukupuolta ja sukupuolen sisäisiä eroja. Ei tuijoteta vain sukupuolten välisiä eroja, vaan ymmärretään, että tytöissä ja pojissa on paljon samanlaisuuksia. Ja sukupuolen sisällä, monilla elämänalueilla, on niin paljon eroja, että ne usein ylittävät sukupuolten väliset erot.
Lue myös:
Riku Rantala: Miehuus nousee pelosta, ja tätä naiset eivät ymmärrä