Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) toivoo pääministeri Juha Sipilän ja muiden poliitikkojen viimeaikaisten kannanottojen kehitysavun nostamisen tarpeesta näkyvän myös seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa.
TV1:n Ykkösaamussa vieraillut Virolainen arvioi, että lähes kaikki puolueet ovat valmiita nostamaan kehitysapua seuraavalla vaalikaudella.
– Olemme menossa kohti vaaleja ja se signaali eri puolueiden puheenjohtajilta on ollut selvä, meidän täytyy pystyä parempaan. On erittäin hienoa että tämä viesti tulee lähes kaikista puolueista.
Virolaisen mukaan seuraavan hallituksen tulisi rakentaa "uskottava polku" sille, että kehitysavun määrää vähitellen nostetaan 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, johon Suomi on sitoutunut. Tämä voisi tapahtua vähitellen, parin vaalikauden aikana, arvioi Virolainen.
Hallituksen tekemien leikkausten vuoksi kehitysavun määrä on nyt noin 0,4 prosenttia bkt:stä.
Virolainen ei näe ristiriitaa siinä, että rajusti kehitysapua leikanneet hallituspuolueet haluaisivat nyt nostaa kehitysapua. Vaalikauden alussa jouduttiin tekemään muitakin rajuja päätöksiä, hän muistutti Ykkösaamussa.
"Ihmiset lähtevät hakemaan parempaa elämää, jos ei ole tulevaisuutta"
Virolainen ei halua ottaa kantaa keskusteluun siitä, minkälaisten syiden vuoksi Eurooppaan pyrkivät turvapaikanhakijat ovat olleet liikkeellä, mutta muistuttaa että kehitysavulla voidaan vaikuttaa lähtömaiden oloihin.
– Se on ihan selvää että ihmiset lähtevät hakemaan parempaa elämää, jos omassa kotimaassa ei ole tulevaisuutta, hän sanoo.
Suoran tuen lisäksi Suomi panostaa kehitysyhteistyössä myös puhtaaseen kaupankäyntiin ja yrityssektoriin. Sitä tarvitaan, koska maailmasta ei löydy tarpeeksi lahjarahaa, sanoo Virolainen.
– Ja silloin tapahtuu osaamisen siirtoa, jotta ihmiset (lähtömaissa) pystyvät saamaan työpaikkoja ja vaurastumaan.
Kehitysavun tuloksia arvioidaan
Virolaisen mukaan kehitysavun vaikuttavuudesta ollaan parhaillaan tekemässä arvioita, joka annetaan eduskunnalle loka-marraskuun vaihteessa. Tarkoituksena on käydä läpi, mihin kehitysapua on annettu ja mitä sillä on saatu aikaiseksi.
– Silloin voimme tunnistaa, jos jokin tapa toimia ei tuo toivottuja tuloksia, ja karsia niitä.
– Esimerkiksi koulutusviennistä olemme jo saaneet hirveän hyviä näyttöjä, arvioi Virolainen Ykkösaamussa.