TUKHOLMA Akallan lähiön keltaisten ja tummanpunaisten korkeiden kerrostalojen välissä näkyy tuliterä leikkipaikka, jossa on kiipeilytelineitä, keinuja ja kumiasfalttia. Jostain syystä leikkipaikka ärsyttää ruotsidemokraattien aktivistia Tommy Deogania, joka asuu lähiössä.
– Ne kohtelevat meitä kuin pieniä apinoita, joille tulee parempi olo kun vähän kiipeilee, Deogan tuhahtaa.
”Ne” ovat Ruotsin perinteiset puolueet.
39-vuotias kahden lapsen isä Tommy Deogan kuuluu pieneen ryhmään, julkisuudessa esiintyviin maahanmuuttajataustaisiin ruotsidemokraatteihin.
Leikkipaikka vertauskuvana
Mutta miksi leikkipaikka ärsyttää? Deoganin mielestä se on esimerkki suhtautumisesta maahanmuuttajavaltaisten lähiöiden ongelmiin.
Ongelmiin, kuten rikollisuuteen ja ihmisten eristäytymiseen muusta yhteiskunnasta ei puututa. Sen sijaan annetaan rahaa leikkipaikkoihin ja maahanmuuttajien yhdistyksille, jotka eivät edistä integraatioita vaan eristävät ihmisiä lisää.
– Kuvitellaan, että ihmiset tapaavat leikkipaikalla ja naiset tutustuvat naapureihinsa. Mutta leikkipaikka ei auta naista, joka ei saa poistua kodistaan.
Deogan liittyi ensin Ruotsin keskustaan ja teki jo puolueessa lupaavaa uraa.
– Keskustalle olin jonkinlainen eksoottinen koriste, Deogan kuvailee osakseen saamansa myötätuntoa.
Keskustasta ruotsidemokraatteihin
Vuonna 2015 Deogan vaihtoi yllättäen puoluetta ja siirtyi ruotsidemokraatteihin, jossa hän on työskennellyt puolueen valtiopäiväryhmässä. Nyt hän värvää kannattajia puolueelle lähiöissä.
Akallan rauhallisen näköisellä pienellä torilla ei näy Ruotsissa suosittuja vaalimökkejä, vaan pelkkiä vaalijulisteita. Deogan hakee kannatusta ruotsidemokraateille suorilla henkilökohtaisilla kontakteilla, täällä ei kampanjoida torilla.
– Reaktiot vaihtelevat. Ihmiset tietävät hyvin vähän politiikasta. Jotkut ovat jopa yllättyneitä siitä, että heillä yleensä on oikeus äänestää.
”Ruotsidemokraateissa on idiootteja”
Tähän väliin on pakko kysyä, mikä Deogan on ruotsidemokraateissa, jos hän oli koriste keskustassa. Ruotsidemokraattien paikallispoliitikot ovat uutisissa harva se päivä avoimen rasistisilla lausunnoilla. Deoganin mukaan puheet tietenkin häiritsevät.
– Kunnissa tässä puolueessa on idiootteja, mutta valtakunnan tason poliitikot ovat hyviä. Puoluejohtaja Jimmie Åkesson ei voi puhua politiikastamme, vaan joutuu uurastamaan näiden idioottien kanssa, Deogan sanoo.
Hänen omat vanhempansa tulivat Ruotsiin Intiasta. Nyt Deogan on puolueessa, joka haluaa pysäyttää maahanmuuton lähes täysin. Päästäisivätkö ruotsidemokraatit edes hänen vanhempansa maahan?
– Jos kylpyamme täyttyy, niin hana pistetään kiinni. Ei voi ajatella, että se on epäreilua sille vedelle, joka ei mahdu ammeeseen, hän selittää ristiriitaiselta vaikuttavaa puoluevalintaansa.
Deogan huomauttaa myös, että hänen vanhempansa tulivat aivan toisenlaiseen Ruotsiin vuonna 1970.
– Silloin puolet väestöstä näissä lähiöissä oli maahanmuuttajia ja puolet ruotsalaisia. Ihmiset kotoutuivat. Sitten ruotsalaiset lähtivät täältä turvattomuuden ja tulijoiden suvaitsemattomuuden takia, Deogan kuvailee kehitystä lähiössä.
”Valtio on vetäytynyt lähiöistä”
Tommy Deogan puhuu nopeasti ja paljon. Jotkut hänen väitteistään eivät kuulosta uskottavilta. Hän sanoo, että Ruotsi käyttää yli puolet valtion budjetista humanitaariseen maahanmuuttoon, eli turvapaikanhakijoihin.
Mutta haastattelussa tulemme aina takaisin samaan paikkaan, eli lähiöön. Muut puolueet ovat Deoganin mielestä vain säilöneet maahanmuuttajat lähiöihin ja jättäneet heidät sinne.
Tommy Deogan sanoo, että on syntynyt rinnakkainen yhteiskunta ja valtava ulkopuolisuuden ongelma. Valtio on vetäytynyt ja tilalle on tullut eri maahanmuuttajaryhmien omat järjestöt ja rikolliset.
– Koulutkin ovat uskonnollisia vapaakouluja. Valtion rooli täällä on noin prosentin luokkaa. Posti kannetaan kotiin, Deogan hymähtää.
Jengiväkivallan osalta Tommy Deogan tietää, mistä puhuu. Hän kasvoi läheisessä Hallonbergetin lähiössä. Väkivalta oli yleistä, ja Deoganin veli istui pitkään vankilassa.
Tommy Deogan päätyi itse huumekierteeseen, mutta 19-vuotiaana hän pääsi kuiville osittain vankilassa istuneen isoveljensä painostuksen ansiosta.
– Haimme yhteenkuuluvuutta ja halusimme kuulua jonnekin. Olimme menettäneet yhteyden vanhempiemme kotimaahan, mutta meihin ei kohdistettu mitään vaatimuksia Ruotsin taholta. Kukaan ei välittänyt meistä.
”Tarvittaessa sotilaat lähiöihin”
Sunnuntain valtiopäivävaaleissa ruotsidemokraateille odotetaan hyvää tulosta. Mitä ruotsidemokraatit sitten tekisivät lähiöissä toisin?
– Käyttäisimme rahaa Ruotsi-keskusten perustamiseen, eikä eri kansallisuuksien omiin yhdistyksiin. Rakentaisimme siltoja ruotsalaiseen yhteiskuntaan, eikä takaisin ihmisten omiin lähtömaihin.
Deoganin mukaan tarvitaan myös lisää poliiseja. Tarvittaessa sotilaat voisivat auttaa poliiseja järjestyksen palauttamisessa.
– Ei tänne mitään panssareita tulisi, mutta jos poliisien voimavarat eivät riitä he voisivat pyytää sotilaspoliiseja avukseen. Nyt rikollisilla voi olla parempi aseistus kuin poliisilla.
”Ongelmista puhuminen ei ole rasismia”
Deogan kertoo, että monet hänet ystävistään ovat kuolleet ja myös hänen veljensä kuoli joukkotappelussa jalkapallo-ottelun yhteydessä.
Deogan lisää, että hänen oma tyttöystävänsä joutui niin sanotun kunniaväkivallan uhriksi, joten keskusteltavaa riittää.
– Kun olin keskustapuolueessa, yritin puhua ongelmista. Minua ei kuunneltu. Kritiikki maahanmuuttajia kohtaan ei ole rasismia, Tommy Deogan sanoo, ennen kuin tiemme eroavat Akallan metroasemalla.