Kouvolassa Repoveden kansallispuiston riippusillalla sattuneen onnettomuuden tutkinta on valmistunut.
Kymmenen metrin korkeudessa Lapinsalmen vesistön yli kulkenut riippusilta hajosi heinäkuun alussa, kun riippusillan kiinnityksessä käytetty ankkuritanko petti.
Metsähallituksen tilaaman asiantuntijaselvityksen mukaan sortuma on ollut usean tekijän summa.
‒ Ankkuritangon murtumistapa on ollut väsymismurtuma, joka on syntynyt ajan saatossa toistuneen kuormituksen vuoksi. Murtuneen ankkuritangon, johon sillan riippuköysi sekä kaidevaijeri kiinnittyvät, asento on ollut suunnitelmapiirustuksista poikkeava, kertoo tutkimuksessa projektipäällikkönä toiminut Mikko Hyyrynen Rambollista.
Selvityksen mukaan ankkuritangon virheellinen asento on aiheuttanut sille taivutusrasituksen, jota ei ole todennäköisesti otettu siltaa suunniteltaessa huomioon. Virheasento on mahdollisesti johtunut työaikaisesta suunnitelmamuutoksesta, inhimillisestä ajatusvirheestä tai sekaannuksesta.
Lisäksi silta on käytön aikana altistunut lievälle ylikuormitukselle niin käyttäjien kuin lumikuormankin takia. Ajoittaisen ylikuorman ja taivutusjännityksen katsotaan nopeuttaneen rakenteen väsymistä, mikä on todennäköisesti aiheuttanut särön etenemisen ankkuritangossa. Ankkuritangon murtumakohta oli huonosti havaittavissa betonirakenteen sisällä.
Metsähallitus on ohjeistanut sillan käyttäjiä kulkemaan 50 metriä pitkän sillan yli 10 metrin välein tai yksi kerrallaan.
Sillalla kahdeksan ihmistä
Sillalla oli selvityksen mukaan onnettomuushetkellä kuusi aikuista ja kaksi lasta. Silta pysyi onnettomuudessa muuten paikoillaan, mutta se kallistui sivusuunnassa. Sillalla olleet retkeilijät pääsivät pois muun muassa kontaten.
Kukaan sillallaolijoista ei loukkaantunut vakavasti, mutta kyseessä oli pelastuslaitoksen mukaan vakava vaaratilanne.
Sillassa havaittiin ankkuritangon murtumisen lisäksi pieniä lahoamis- ruostumis- ja rapautumisvaurioita. Selvityksen mukaan nämä vauriot eivät ole edesauttaneet ankkuritangon murtumista.
Lapinsalmen riippusilta otettiin käyttöön noin 30 vuotta sitten. Sen rakennutti silloinen Valkealan kunta. Vuodesta 2005 silta on ollut Metsähallituksen omistuksessa. 50 metriä pitkä jännemittainen silta on tyypiltään teräksinen, puukantinen, riippusilta.
Siltojen kunto syyniin
Repoveden hajonnut riippusilta on jo kokonaan purettu. Sen tilalle on suunniteltu kokonaan uutta siltaa. Metsähallitus kartoittaa eri toteutusvaihtoehtoja uudelle sillalle. Lisäksi uuden sillan rakentamiselle on etsitty rahoitusta.
Repoveden siltaonnettomuuden vuoksi Metsähallitus on uusimassa kansallispuistojen turvaohjeet. Myös asiakasturvallisuusohje päivitetään syksyllä.
Konsulttiyritys Ramboll suosittelee selvityksessään, että Metsähallituksen omistuksessa oleviin siltoihin tehdään yleistarkastus, jonka yhteydessä varmistetaan, että siltojen rakenteet ovat kunnossa.
Metsähallituksen Luontopalvelut teki jo kesällä aiempaa laajemman tarkastuksen riippusilloilleen.
Selvityksessä ehdotetaan myös, että Metsähallituksen sillat voitaisiin lisätä Liikenneviraston taitorakennerekisteriin ja niiden ylläpito voitaisiin organisoida muiden siltojen tapaan.
Kävijöitä entistä enemmän
Kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvaneet viime vuosina. Kouvolassa sijaitseva Repovesi on yksi vauhdikkaimmin kävijämääriään kasvattaneista puistoista.
Viime vuonna Repovedellä oli 172 000 käyntiä. Puisto on hilannut itsensä Suomen kuudenneksi suosituimmaksi kansallispuistoksi kävijämäärillä mitattuna.
Repovesi on Espoossa sijaitsevan Nuuksion kansallispuiston jälkeen Etelä-Suomen toiseksi suosituin luontoretkeilykohde.
Lapinsalmen sisäänkäynti kansallispuistoon on Repoveden suosituin. Riippusilta oli osa suosittua ketunlenkkiä.
Metsähallitus suosittelee, että syksyllä Repovedelle kannattaisi lähteä Lapinsalmen sijaan Tervajärven tai Saarijärven pysäköintialueilta. Jäiden tuloon saakka Lapinsalmen vesistön yli pääsee vain käsikäyttöisellä Ketunlossilla, joka ruuhkautuu helposti.