Suomessa kehitetty uudenlainen aurinkokenno on läpäissyt merkittävän tulikokeen matkalla kohden teollista tuotantoa.
Pikimusta nanorakenteinen kenno vietiin laboratoriosta aurinkopaneelitehtaan tuotantolinjalle.
Tavoitteena oli selvittää, kestääkö mustasta piistä valmistettu hauras rakenne robottien karskeja otteita teollisessa massatuotannossa.
Aalto-yliopiston tutkimusryhmää johtava professori Hele Savin kertoo Ylelle, että huolet liittyivät ennen kaikkea kennojen laminointivaiheeseen, jossa kennojen päälle lätkäistään lasi. Kennojen ja lasin väliin synnytetään samalla tyhjiö.
– Emme olleet yhtään varmoja, kestävätkö kennot sitä prosessivaihetta. Mutta hyvin kävi, kertoo Savin.
Kennot ja niistä valmistetut aurinkopaneelit putkahtivat ulos tuotantolinjoilta vahingoittumattomina. Kennojen toiminta-ajatus on selitetty tässä videossa.
Tärkeä askel kohti kaupallistamista
Nyt päättyneen tutkimushankkeen päätulos oli, että teknistä estettä Suomessa kehitettyjen kennojen ja niistä valmistettujen aurinkopaneelimoduulien massatuotannolle ei ole.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että nykyisillä aurinkokennotehtailla voitaisiin alkaa valmistaa uudentyyppisiä kennoja pitkälti nykyisillä laitteilla.
Vaikka tutkimusosuus sujui mallikkaasti, paneelien tulo markkinoille mutkistui tutkimusprojektin loppumetreillä. Testejä tehtiin merkittävän saksalaisen aurinkokennovalmistajan Solarworldin tehtaalla.
Yritys on ollut pitkään maailman johtavia aurinkokennojen valmistajia, mutta viime vuosina se on ajautunut pahoihin talousvaikeuksiin.
Solarworld hakeutui viime keväänä jo toistamiseen konkurssiin, kiinalaisen aurinkokennotuotannon painettua hintoja rutkasti alaspäin.
– Kyllähän se oli aika iso takapakki meille. Tietenkin olisi ollut luonnollisinta, että he olisivat alkaneet viedä tuotantoa eteenpäin. Mutta meille on tullut paljon yhteydenottoja, myös muut ovat kiinnostuneita, Savin kertoo.
Toimivat jopa Suomen talvessa
Savinin työryhmän kehittämät aurinkokennot tuottavat enemmän sähköä ja säilyttävät tehonsa pidempään kuin markkinoilla olevat perinteiset, sinertävät aurinkokennot.
Suomalaisinnovaation kennot on rakennettu mustasta piistä. Syvän nanorakenteen ansiosta kennot pystyvät nappaamaan valosta fotonit talteen myös silloin kun aurinko paistaa matalalta.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kennot tuottavat sähköä pidemmän ajan päivässä ja myös pimeinä vuodenaikoina.
Savinin mukaan pikimustat kennot kykenevät periaatteessa tuottamaan sähköä myös Suomen talven harvoina valoisina tunteina, kunhan paneelien päällä ei ole lunta tai jäätä.
Teollisen valmistuksen aloittaminen vaatii tietysti myös sitä, että kennoilla kykenee tuottamaan sähköä riittävän edullisesti suhteessa kilpailijoihin.
Syvien nanorakenteiden valmistaminen on kalliimpaa, mutta alustavien laskelmien mukaan lopputuotteen suurempi teho riittää kompensoimaan eron, Savin kertoo.
Savinin mukaan pikimustille aurinkokennoille etsitään nyt uutta yhteistyökumppania kennojen valmistukseen.
Lue myös:
Suomalainen aurinkokenno teki maailmanennätyksen – markkinoille vielä vuosien matka
Näin toimii maailmanennätyksen tehnyt aurinkokenno – animaatio