Muovinkeräyksestä tulee pääkaupunkiseudun taloyhtiöissä pakollista, kaavaillaan Helsingin seudun ympäristöpalveluissa.
HSY käsittelee asiaa huomenna aamulla hallituksen kokouksessa.
– Jos päästään yksimielisyyteen, muovia koskeva uusi jätehuoltomääräys astuu voimaan vuonna 2021, kertoo jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo Ylelle.
Hallituksen käsittelyn jälkeen esitys lähtee vielä lausuntokierrokselle. Päätös sinetöidään joulukuussa.
Uusi muovimääräys koskee asuinkiinteistöjä. HSY järjestää kotitalouksien jätepalvelut pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella.
HSY esittää, että jatkossa muovipakkauksille olisi oltava keräysastia vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä. Käytännössä pienimmät muovinkeräykseen velvolliset kiinteistöt olisivat rivitaloja.
Tähän saakka muovinkeräys on ollut kaikissa taloyhtiöissä vapaaehtoista. Yhtiöt ovat voineet halutessaan tilata keräysastian HSY:ltä.
Kouvon mukaan muovinkeräysastioita on tällä hetkellä noin 5 600 kiinteistöllä. Valtaosa niistä on kerrostaloissa.
– Se on ollut varsin suosittu palvelu, Kouvo sanoo.
Myös omakotitaloilla on mahdollisuus tilata oma muovinkeräysastia.
Kierrätys kasvuun vuoteen 2023 mennessä
HSY kaavaillee jätehuoltomääräysten kiristämistä samalla biojätteen, kartongin, lasin ja metallin osalta.
Jatkossa myös niitä pitäisi kerätä jo viiden huoneiston kokoisissa kiinteistöissä.
Tällä hetkellä velvollisuus biojätteen ja kartonginkeräykseen on vähintään kymmenen huoneiston kiinteistöissä. Lasia ja metallia taas täytyy kerätä vähintään kahdenkymmenen huoneiston kiinteistöissä.
Kuovon mukaan taustalla on muun muassa valtakunnallinen jätesuunnitelma, jonka tavoitteena on nostaa kotitalousjätteen kierrätysastetta 55 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä.
Tällä hetkellä jätteistä kierrätetään koko Suomessa 41 prosenttia. Loput päätyvät sekajätteen mukana jätteenpolttolaitoksille.
Pääkaupunkiseudulla kierrätysaste on hieman korkeampi, 48 prosenttia.
Yle kertoi viime viikolla, että jätteenpoltosta syntyy koko maassa satoja tuhansia tonneja kuonaa ja tuhkaa vuodessa. Valtaosa siitä makaa suurina kasoina jätteenkäsittelykeskuksissa, sillä kierrätyskohteita on toistaiseksi ollut vaikea löytää.
Kuonan ja tuhkan suuri määrä johtuu osaksi siitä, että sekajätteeseen päätyy paljon kierrätyskelposta jätettä. Esimerkiksi Vantaan Energian jätevoimalasta arvioitiin, että kuonakasat voisivat olla jopa puolet pienempiä, jos kotitaloudet lajittelisivat jätteensä nykyistä paremmin.
Taloyhtiöiden keräysastioiden lisäksi muovia, kartonkia, lasia ja metallia voi viedä erillisiin kierrätyspisteisiin. Niitä hallinnoi Suomen pakkauskierrätys RINKI Oy, jonka omistavat pakkauksia tuottavat yritykset.
Kotitalouksien muovipakkausten keräys alkoi vuonna 2016.
Lue myös: