Helsingin hovioikeus ottaa tänään tiistaina käsiteltäväkseen Vantaan entisen kaupunginjohtajan Jukka Peltomäen lahjustuomion.
Peltomäki tuomittiin viime vuoden kesäkuussa kahden ja puolen vuoden ehdottomaan vankeuteen törkeästä lahjuksen ottamisesta. Lisäksi hänet määrättiin menettämään valtiolle liki 188 000 euroa vastaanottamiensa lahjojen ja etujen arvona.
Käräjäoikeus hylkäsi kuitenkin syytteen virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Peltomäki valitti tuomiostaan hovioikeuteen. Hänen tapaustaan käsitellään hovioikeudessa marraskuun loppuun saakka. Tuomio on odotettavissa vasta ensi vuoden puolella.
Lue alta, miten vyyhti sai alkunsa ja millaisia käänteitä vuosien varrella on ollut.
Kesä 2011: Näin kaikki alkoi
Jukka Peltomäki (sd) valittiin Vantaan kaupunginjohtajaksi toukokuussa 2011. Koulutukseltaan oikeustieteiden kandidaatti oli työskennellyt aiemmin Vantaan maankäytön apulaiskaupunginjohtajana.
Jo samaisen vuoden kesällä uutisoitiin Peltomäen kytköksistä vantaalaiseen arkkitehtitoimistoon Forma-Futuraan. Peltomäki asui yrityksen omistamassa asunnossa ja tietojen mukaan maksoi asunnosta markkinahintoja alhaisempaa vuokraa.
Lisäksi julkisuudessa tuotiin esille, että Forma-Futura on tehnyt Vantaalla isoja kaavakonsultointeja ja rakennushankkeita.
Peltomäen esimerkiksi kerrottiin suositelleen vuonna 2007 Vantaan seurakuntayhtymälle, että se valitsee palaneen kirkon uudisrakentamisen suunnittelijaksi Forma-Futuran.
Kytköksistä Forma-Futuraan tehtiin myös tutkintapyyntö poliisille. Tuolloin rikosnimikkeenä oli virka-aseman väärinkäyttö. Peltomäki itse kiisti yhteyden asumisensa ja Forma-Futuran saamien kaupungin kohteiden välillä.
Kytkösten tultua ilmi, Vantaan kaupunginhallitus vaati Peltomäeltä selvitystä ja piti ylimääräisen kokouksen, jossa myös Peltomäkeä kuultiin.
Peltomäen mukaan hänen kytköksensä Forma-Futuraan olivat tulleet esille jo CV:ssä. Hän kiisti pimittäneensä mitään tietoja. Loppujen lopuksi kaupunginhallitus päätti, ettei Peltomäen hyllyttämiselle ole juridisia perusteita.
Syksy 2011: Uusia syytöksiä ja lähtöpassit kaupunginjohtajan paikalta
Kuohunta uuden kaupunginjohtajan ympärillä ei kuitenkaan laantunut.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen (kok) vaati Peltomäeltä selvityksiä tämän Manchesteriin kohdistuneesta virkamatkasta. Mäkisen mukaan Peltomäki ei osallistunut ohjelmaan täysipainotteisesti. Kiistaa oli myös mukana olleesta Peltomäen naisystävästä.
Peltomäen asemaa pohdittiin Vantaan valtuustoryhmien kokouksissa. Lopputuloksena Peltomäki päätettiin erottaa kaupunginjohtajan virasta syyskuussa 2011, eli alle puoli vuotta sen jälkeen, kun Peltomäki oli valittu virkaansa.
Peltomäki ilmoitti jättävänsä eroanomuksen itse.
– Tässä tapauksessa historia kertaantui, ja minuun on liitetty 20 vuoden takaisia tapahtumia. Kyllä pidän sitä aika kohtuuttomana. Minulla on täysin nuhteeton virkaura, eikä ole muutenkaan ollut ikinä mitään, Peltomäki kommentoi eronsa jälkeen.
Samalla keskusrikospoliisin tutkinta Forma-Futura-kytköksiin liittyen jatkui.
2013: Keskusrikospoliisin tutkinta valmistui
Lokakuussa 2013 Peltomäen tapaus siirtyi viimein syyteharkintaan. Peltomäkeä epäiltiin törkeästä lahjuksen ottamisesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Poliisin mukaan teot olivat ajoittuneet vuosille 2006–2011. Tuolloin Peltomäki toimi muun muassa maankäytöstä ja rakentamisesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana.
Lisäksi arkkitehtitoimisto Forma-Futuran toimitusjohtajaa Leila Tuomista epäiltiin törkeästä lahjuksen antamisesta. Lahjukset, eli taloudelliset edut, olivat poliisin mukaan ohjautuneet Peltomäelle suoraan vuokraetuna ja osa puolestaan muille tahoille.
Poliisilla oli myös epäilyksiä rahanpesusta, ja tästä epäiltynä oli kuultu tutkinnan aikana kahdeksaa henkilöä. Näistä tapauksista tehtiin kuitenkin syyttämättäjättämispäätös.
Kaikki rikoksesta epäillyt henkilöt kiistivät teot.
2016: Maksettuja ulkomaanmatkoja ja vuokraetua myös pojille
Helsingin käräjäoikeus aloitti Peltomäkeä koskevan lahjusrikosepäilyn käsittelyn vuonna 2016.
Haastehakemuksesta selvisi, että Forma-Futura oli kustantanut Peltomäelle lukuisia ulkomaanmatkoja. Peltomäki oli vuosina 2006–2011 käynyt yrityksen rahoilla muun muassa Bangokissa, Dubaissa ja Pariisissa.
Syyttäjän mukaan Tuominen oli myös maksanut Peltomäen tilille kymmeniätuhansia euroja – tavoitteenaan vaikuttaa Peltomäen toimintaan virassa. Lisäksi Tuominen oli maksanut Peltomäelle osoitettuja laskuja ja myöntänyt tälle vakuudetonta lainaa, jota ei ollut maksettu takaisin.
Myös vuokraetuun liittyvä kuvio sai uuden käänteen, kun Forma-Futuran kerrottiin järjestäneen vuokra-asunnot Peltomäen lisäksi myös tämän kahdelle pojalle alle markkinahinnan.
Syyttäjä arvioi lahjusten arvon olleen yhteensä yli 200 000 euroa.
Sekä Tuominen että Peltomäki kiistivät jälleen syytteet. Peltomäen asianajajan mukaan etuisuuksiin ei liittynyt lahjontaa, vaan ne johtuivat Tuomisen ja Peltomäen läheisistä väleistä.
Kaksikko oli tuntenut toisensa jo pitkään, ja Peltomäki on asunut Forma-Futuran omistamassa asunnossa 1990-luvulta lähtien.
2017: Ystävänpalveluksia vai lahjontaa? Käräjäoikeus päätyi jälkimmäiseen
Kihlakunnansyyttäjä Tuire Tamminiemi vaati alun perin Peltomäelle jopa yli kolmen vuoden ehdotonta vankeutta törkeästä lahjusten ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Käräjäoikeuden loppulausunnossa Peltomäki vetosi rajalliseen vaikutusvaltaansa kaavoitusasioissa. Peltomäen asianajajan mukaan kaavoitusasiat eivät kuulu apulaiskaupunginjohtajalle eikä mahdollisuutta rakennuslupa-asioihin ollut.
Oikeusprosessin aikana puolustus myös nosti runsaasti esille Peltomäen ja Tuomisen läheistä suhdetta.
– Onko se sitten lahjomista, jos auttaa ystävää, Tuomisen asianajaja Matti Manner kysyi.
Peltomäen asianajaja Riitta Leppiniemi puolestaan piti keskeisenä kysymyksenä sitä, olisiko toimintaa, jota syyttäjä piti lahjontana ja lahjusten vastaanottamisena, tapahtunut, vaikka Peltomäki ei olisikaan työskennellyt apulaiskaupunginjohtajana ja sittemmin kaupunginjohtajana.
Syyttäjän mukaan läheinen suhde ei kuitenkaan riittänyt selittämään tapahtumia.
Kesäkuussa 2017 käräjäoikeus antoi tuomionsa. Päätös ei ollut yksimielinen, vaan yksi tuomareista olisi hylännyt syytteet lahjuksen ottamisesta ja antamisesta.
Vankeusrangaistus lyheni syyttäjän aiemmasta vaatimuksesta ja syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta hylättiin.
Syyttäjä Tuire Tamminiemi kuitenkin totesi käräjäoikeuden päätöksen jälkeen, että syyte virkavelvollisuuden hylkäämisestä johtui sen vanhentumisesta, ei näytöstä.
Nyt hovioikeudessa syyttäjä keskittyy puolustamaan olemassa olevaa tuomiota. Tamminiemen mukaan hovissa käytetään samaa näyttöä kuin käräjäoikeudessa.
Lue lisää:
Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen tuomio jäi voimaan Vantaan lahjusjutussa – perui valituksensa
Vantaan entiselle kaupunginjohtajalle Jukka Peltomäelle 2,5 vuotta vankeutta
Suomen kunnissa piilee kova korruptioriski – "Kaikki tuntevat toisensa ja edut menevät sekaisin"