HELSINKI Lääkäri, astronautti, ammattijalkapalloilija, opettaja, ompelija, kondiittori, poliisi, tarjoilija, ammattijääkiekkoilija, rakentaja.
Siinä alkupää Torpparinmäen peruskoulun neljäsluokkalaisten lasten toiveammattien listasta. Varsin perinteisiä. Todennäköisesti monella haaveammatin valikoitumiseen merkitystä on omien vanhempien valinnoilla. Taloudellisen tutkimuslaitoksen TATin viimevuotisessa selvityksessä (siirryt toiseen palveluun)havaittiin, että vanhempien vaikutus nuoren koulutusvalintaan on ennätyssuurta.
10-vuotiaan Aapon sukunimi ei kuitenkaan ole Halonen taikka Niinistö, vaan Räsänen, ja hän haaveilee presidentin työstä. Hänellä on myös hyvä käsitys siitä, mitä presidentti tekee.
– Presidentti päättää laeista ja muista tärkeistä asioista. Musta tulisi hyvä presidentti, koska osaan ajatella itse. Oon kova puhumaan, ja mulla on hyvä ääni. Sitä tarvitaan puheiden pitämisessä, pohtii Aapo.
Lasten ammattitoiveita on selvitetty toistaiseksi vain vähän. Parin vuoden takaisessa Aku Ankka -lehden tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun)kuitenkin selvitettiin ja kärjessä olivat opettaja, eläinlääkäri ja poliisi. Opettaja nousi ykkösammatiksi 1.–6.-luokkalaisten keskuudessa, koska siinä pääsee opettamaan uusia asioita ja määräämään.
Torpparinmäen peruskoulun 4. luokan Lilja Wevelsiep arvostaa opettajan työssä sitä, että pääsee jakamaan tietoa ja siinä saa pitkän loman.
– Haluaisin olla pienten lasten opettaja. Voisin olla myös saksan kielen opettaja, koska olen puoliksi saksalainen. Tai englannin opettaja, koska enkku on todella kivaa, Lilja kertoo.
Toimittaja, eläinlääkäri, insinööri, ratsastaja, laulaja, näyttelijä, asianajaja, perhepäivähoitaja, arkeologi, tubettaja.
Näin jatkuu Torpparinmäessä peruskoulua käyvien haaveiden lista. Erilaisia mahdollisia ammattitoiveita on pohdittu yhteiskuntaopin tunnilla. Uuden opetusohjelman mukaan yhteiskuntaoppi alkaa jo neljännellä luokalla, vaihtuu historiaksi viidennellä ja kuudennella jälleen yhteiskuntaopiksi.
Haaveiden joukossa alkavat näkyä perinteisten ammattien rinnalla uudetkin ammatit, joista toistaiseksi kuitenkin vain harva saa todella elantonsa. Näitä ovat tubettaja ja e-urheilija.
– Pelaaminen on kivaa ja tietokoneet kiinnostavia. Mä olen pelannut jo niin kauan, että mulla on myös aika monessa pelissä taitoa, arvioi Jimi Hevonoja.
Nimi kannattaa panna muistiin, hän saattaa olla muutaman vuoden päästä seuraava e-sportin suomalaismenestyjä.
Yksi tulevaisuuden ammateista voi olla myös toimiminen sadan robotin esimiehenä, kuten todettiin taannoisessa väitöskirjassa digitaalisesta murroksesta. Filosofian tohtori Riitta Bekkhus selvitti väitöstutkimuksessaan digitaalista murrosta. (siirryt toiseen palveluun) Sen mukaan työtehtävät ja roolit muuttuvat esimerkiksi juuri robottien yleistyessä työelämässä. Ihmiselle jäävät sellaiset työt, joissa pitää innovoida ja jotka vaativat moraalista ymmärrystä sekä empatiakykyä.
Mäkkärin työntekijä, vaatesuunnittelija, kirurgi, fyysikko, eläintenhoitaja, hammaslääkäri, kemisti, matemaatikko.
Lapsilla ei kuitenkaan ole vielä kiire valita leipätyötään. Mieli voi muuttua moneen kertaan opintopolun varrella.