Alle 5 mm kokoisia muovihiukkasia kutsutaan mikromuoveiksi. Niiden vaikutuksia ihmiselle tai eliöstölle ei tällä hetkellä vielä kunnolla tunneta. Se kuitenkin tiedetään, että mikromuovia päätyy runsaasti meriin ja järviin.
Arvostetun saksalaisen Fraunhofer Instituutin tutkimus (pdf saksaksi) listaa merkittävimmät mikromuovipäästöjen aiheuttajat. Tutkijoiden mukaan noin kolmannes mikromuoveista irtoaa autonrenkaista.
Hiukkasia irtoaa renkaista erityisesti liikennevaloissa ja liikenneympyröissä eli kohdissa, joissa jarrutetaan ja kiihdytetään. Hiukkaset jäävät tien pintaan, josta sade huuhtelee ne viemäreihin. Viemäreistä hiukkaset päätyvät vesistöihin.
Tampereen teknillisen yliopiston materiaaliopin professori Jyrki Vuorinen sanoo renkaasta irtoavien mikromuovien päätyvän tien pintaan ihan normaalista renkaan kulutuspinnan kulumisesta.
– Sehän voidaan ihan laskea, kun tiedetään, kuinka monta kilometriä autonrenkaalla ajaa. Olemme joskus laskeneetkin, kuinka paljon yhdestä auton neljästä renkaasta jää tien viereen kumia. Sitten kun sen kertoo kaikilla Suomen autoilla, niin se on aikamoinen määrä.
Jokainen autoilija jättää tielle kilokaupalla kumia
Autonrenkaan painosta 10-20 prosenttia kuluu sen eliniän aikana pois. Tavallisen perheauton rengassarja voi siis jättää tielle kuutisen kiloa hiukkasia. Kuinka nopeasti se kuusi kiloa kuluu irti renkaasta, riippuu kuskin ajotyylistä. Repivä ajo kuluttaa.
Suomen ympäristökeskus selvitti Helsingin Mechelininkadun rengaspölymäärää vuosina 2010-2015. Laskelmien perusteella liikenteen tuottama rengaspölymäärä alueella on 4–7 tonnia vuodessa.
Päästöjä aiheuttavat erityisesti autonrenkaista ja tiemerkintämassoista irtoavat hiukkaset. Tiemerkintöjen kuluminen on yllättävän suuri mikromuovin päästölähde. Päästömäärä on samaa kokoluokkaa kuin mitä pyykinpesusta irtoavista hiukkasista aiheutuu.
Fraunhofer Instituutin listauksessa renkaiden jälkeen toiseksi eniten mikromuovia irtosi jätteenkäsittelystä. Kolmanneksi suurin lähde oli tienpinnan asfaltissa olevan bitumin kuluminen.
Asfaltin kulumisessa Saksa eroaa kuitenkin Suomesta. Saksassa ei ajeta nastarenkailla. Liikennemääriin suhteutettuina Suomessa niin renkaat kuin asfaltti ja tienmerkintäaineet kuluvat nastojen vuoksi Saksaa nopeammin.
Kumiteollisuuden toimitusjohtaja Sami Nikander sanoo, että samanlaista tutkimusta renkaiden ja tienpinnan mikromuovipäästöistä ei Suomessa ole tehty. Jotain kuitenkin tiedetään.
– Suomessa kulumispartikkelin koostumus on määritelty. Se on sekoitus renkaan kulumista, tienpinnan materiaalia ja pölyä. Suomessa renkaan osuus on noin 50 prosenttia ja loput on kaikkea muuta, mitä tienpinnalla on, sanoo Kumiteollisuuden toimitusjohtaja Sami Nikander.
Rengasteollisuus voisi periaatteessa tehdä vähemmän mikromuovia aiheuttavia renkaita. Hyvä pito vaatii kuitenkin kumiseoksen, joka kuluttaa varsinkin kesärenkaita melko nopeasti.
Rengas on suunniteltu niin, että se kuluu, muistuttaa materiaaliopin professori Jyrki Vuorinen.
– Kulumiskestävyys ei ole ollut viime aikoina se tärkein tekijä renkaita suunniteltaessa. Turvallisuus, ajomukavuus ja äänettömyys on laitettu edelle. Mielenkiinnolla olen seurannut, koska tulee se, että renkaiden pitäisi kestää pitkään sen mikromuovin takia.
Kävelyn päästöt pyykinpesua ja kosmetiikkaa suuremmat
Paljon julkisuutta viime vuosina saaneet kosmetiikkatuotteet kuten suihkugeelit, shampoot tai hammastahnat eivät saksalaistutkijoiden mukaan näyttele enää kovinkaan merkittävää roolia mikromuovipäästöjen aiheuttajina. Myöskään vaatteiden pesusta irtoavat kuidut eivät ole aivan aiheuttajalistan kärjessä.
Enemmän hiukkaspäästöjä aiheuttavat kengät. Siinä missä renkaat, myös kengänpohjat kuluvat käytössä. Ja Suomessakin on joka päivä yli 10 miljoonaa kengänpohjaa liikenteessä.
Muovipohjien kulumisnopeutta ei kenkäostoksilla voi kuin arvailla. Nahkapohjia Suomessa ei juuri käytetäkään.
– Kengänpohjahan on siinä mielessä villimpi, että autorenkaista valmistaja antaa jonkinlaisen tiedon siitä renkaasta, mutta kengänpohjista tiedät hyvin vähän. Ehkä sen, että ne pohjat ovat synteettiset. Kengänpohjat kuluvat, sille me emme voi mitään, materiaaliopin professori Jyrki Vuorinen sanoo.
Kävelijöitäkin on tietenkin erilaisia. Osa kuluttaa kengänpohjia enemmän kuin kenkien kestävyyden kannalta olisi järkevintä. Laahaaminen kuluttaa, sen ymmärtää jokainen.
Mutta myös liikunta on mikromuovien kannalta kiinnostavaa. Urheilu- ja leikkikentät kuluvat käytössä. Niistä irtoaa sadevesien vietäväksi yllättävän paljon mikromuovia. Se on huomattavasti enemmän kuin vaikkapa pesuaineista.
Mikromuoveja vähentämään pyrkivän kannattaa myös huomioida, että muovisten pakkausten, rasioiden ja pussien kuluminen aiheuttaa paljon päästöjä.
Muovituotteita voi käsitellä hellästi tai rajusti. Jälkimmäinen aiheuttaa enemmän hiukkasten irtoamista. Usein mikromuovit ovat niin pieniä, että niitä ei paljain silmin edes näe.
Merissä olevan mikromuovin määrä on huomattavasti suurempi kuin merissä näkyvien muovipussien ja muiden kokonaisten muovituotteiden määrä.