Hämeenlinnassa kauppakeskus Goodmanin katolla tuulee, mutta syyskuun lämpö on lempeä. Katolla aurinkoa tervehtii 2 000 paneelia, jotka keräävät sen energiaa nyt toista kuukautta.
Elokuun puolivälissä käyttöön otettu voimala tuotti ensimmäisen kuukauden aikana sähköä keskikokoisen omakotitalon vuotuisen kulutuksen verran. Kauppakeskuksen sähköntarpeesta se vastasi vain murto-osaa.
Vuodessa voimalan toivotaan kattavan sähkönkulutuksesta noin seitsemän prosenttia, kertoo Goodmanin kauppakeskusjohtaja Eeva Jauro.
– Aurinkosähköä käytetään tällä hetkellä ilmastointiin ja lämmitykseen, jotka ovat meidän suurimpia sähkönkuluttajia.
Asiantuntija: energiapolitiikka jarruttaa kehitystä
Viime vuonna verkkoon kytketyn aurinkosähkön teho oli noin 70 megawattia. Tänä vuonna sen arvioidaan nousevan 150 megawatin tuntumaan.
Suomessa on sähkötuotantokapasiteettia yhteensä yli 17 000 megawattia (siirryt toiseen palveluun) (Energiavirasto), eli aurinkosähkön osuus on vielä marginaalinen, alle prosentin. Aurinkosähkön määrä on kuitenkin vähintään kaksinkertaistunut joka vuosi vuodesta 2014 alkaen.
Myös omakotitalouksien aurinkointo on lisääntynyt, mutta nousukiito on tällä hetkellä pitkälti isoja voimaloita tilaavien yritysten ansiota, kertoo Aalto-yliopiston Finsolar-hanketta vetävä Karoliina Auvinen.
– Hyötysuhteet ovat parantuneet ja järjestelmien hinnat tulleet alas. Takaisinmaksuajat ovat vielä pitkiä, mutta kun hyöty lasketaan koko investoinnin elinkaarelta, se on taloudellisesti järkevää, Auvinen selittää.
Työ- ja elinkeinoministeriö tukee yrityksiä uusiutuvan energian projekteissa (siirryt toiseen palveluun). Aurinkosähköhankkeen kuluista ministeriö maksaa tällä hetkellä keskimäärin 25 prosenttia.
Kauppakeskusten tarpeisiin aurinkosähkö istuu erityisen hyvin.
– Niitä jäähdytetään kesällä, ja ne saavat isostakin aurinkovoimalasta helposti kaiken hyödyn itselleen, Auvinen sanoo.
Vaikka aurinkosähkö lisääntyykin, Suomi laahaa naapureitaan jäljessä. Esimerkiksi Tanskassa hätyytellään jo tuhannen megawatin aurinkotehoa.
Auvisen mukaan syy tähän on Suomen energiapolitiikka. Esimerkiksi kerros- ja rivitaloasujat eivät toistaiseksi voi hyötyä aurinkoenergiasta.
– Hankinta on vielä aika pientä, mutta tämä on vasta alkusoittoa, Karoliina Auvinen puhuu.
”Investointina tämä on todella pitkä”
Hämeenlinnan Prisman katolla on vielä avaraa, mutta tuhannet paneelit odottavat asennusta. Pian nekin katsovat taivaalle aurinkoa tervehtien.
Yhteensä noin 2 700 paneelin voimalasta tulee hieman Goodmanin vastaavaa isompi. Täystehoisena se vastaisi noin 25 omakotitalon sähkötarpeita.
Hämeenlinnan Prisma tavoittelee, että aurinko kattaa sen vuosittaisesta sähkönkulutuksesta 10–15 prosenttia. Kesäpäivinä paneelivoimala voi täyttää jopa 50 prosenttia kauppakeskuksen sähköntarpeesta.
– Investointina tämä on todella pitkä. Laskennallinen takaisinmaksuaika on 10–15 vuotta, kertoo Osuuskauppa Hämeenmaan tekninen isännöitsijä Hannu Tauriainen.
S-ryhmä tiedotti keväällä, että siitä tulee uusien voimaloidensa myötä Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja. Hämeenmaa on osa S-ryhmää.
Hämeessä myös Lahden Launeen ja Riihimäen Prismat saavat katoilleen tuhansia paneeleita syksyn aikana.
Ei pelkän rahan tähden
Hannu Tauriaisen mukaan S-ryhmän tavoitteena on, että sen voimaloiden yhteenlaskettu tuotantoteho nousee tänä vuonna 10 megawattiin. Se on iso siivu koko Suomen aurinkosähköstä.
Pitkän aikavälin säästö energiakuluissa ei ole ainoa syy, miksi yritykset rakentavat voimaloita. Aurinkosähkö on hyväksi myös imagolle ja askel kohti päästötavoitteita.
– Ympäristöystävällisyys on osa toimintaamme. Siinä mielessä voimala on luonnollinen jatkumo tälle. Totta kai imago on tärkeä asia, Tauriainen sanoo.
S-ryhmä tavoittelee vähentävänsä hiilidioksidipäästöjä miljoonalla tonnilla vuoteen 2030 mennessä (siirryt toiseen palveluun). Aurinkosähköön panostaminen on osa tätä hanketta.
Myös K-ryhmällä on kattava aurinkosähkön voimalaverkosto. K-kauppojen katoilla on jo reilusti toistakymmentä voimalaa (siirryt toiseen palveluun). Lidl puolestaan tiedotti äskettäin (siirryt toiseen palveluun) lisäävänsä oman aurinkosähkön tuotantoa rakennuttamalla kuusi uutta voimalaa, joissa on yhteensä yli 1 500 paneelia.
