“Odotamme sinulta nykyaikaisia johtamistaitoja, esiintymiskykyä ja verkostoitumistaitoja.”
“Kommunikaatio ja esimerkillä johtaminen ovat toiminnassasi avainasemassa.”
“Tehtävä on vaativa esimiestehtävä ja edellyttää hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.”
Yllä olevat lainaukset ovat oikeista työpaikkailmoituksista, joilla on syyskuussa Suomessa haettu erilaisten alojen esimiehiä. Nämä rivit ovat vain jäävuorenhuippu: Vaatimus hyvistä sosiaalisista taidoista eri tavoin muotoiltuina on listattu selkeästi vähintäänkin puoleen haussa olevista johtotehtävistä.
Sulkeutuneina pidetyt suomalaiset päätyvät näin ekstroverttien johtamiksi, sanoo Mikael Nederström, psykologiasta väitellyt tohtori ja rekrytoinnin henkilöarviointeihin erikoistuneen Psyconin tutkimusjohtaja.
– Suomesta ei löydy niin monta vuorovaikutus- ja johtamistaitoista pomoa, kuin näissä ilmoituksissa haetaan. Kun vuorovaikutustaitoja korostetaan liikaa, tehtäviin hakeutuu ja valikoituu porukka, joka on ainoastaan hyvin sosiaalisesti taitavia – siis ainakin omasta mielestään.
"Introvertti voi olla todella hyvä johtaja, jos hän tuntee itsensä."
Mikael Nederström
Sosiaalisen sujuvuuden liiallinen arvostaminen saattaa olla virhe siksikin, että hyvän johtajan ominaisuuksissa keskeisintä eivät ole persoonallisuuden piirteet, käy ilmi Nederströmin vuonna 2017 julkaistusta väitöskirjasta Personality assessment and self-other rating agreement: moderators and implications of agreement (siirryt toiseen palveluun). Persoonallisuudella on toki väliä, mutta tärkeintä on johtajan hyvä itsetuntemus.
Johtajat, joiden oma arvio persoonallisuudestaan oli kaikkein lähimpänä ulkopuolisten ihmisten arviota, osoittautuivat esimiehinä kaikkein parhaimmiksi.
– Introvertti siis voi olla todella hyvä johtaja, jos hän tuntee itsensä, ja lähes aina parempi kuin ekstrovertti, jolta puuttuu itsetuntemus, Nederström toteaa.
Seminaarit ja kissanristiäiset ovat introvertille pomolle kauhistus
Titta Luoma-Kohtala on tehnyt esimiestyötä vuodesta 2002 lähtien. Tällä hetkellä hän työskentelee Etelä-Pohjanmaan alueella Terveystalon yksikönjohtajana.
Luoma-Kohtala on introvertti. Sitä ei kyllä huomaa, kun hän alkaa puhua. Sen kommentin hän on kuullut usein.
– Se ei poistu, mitä sisimmältään on ja tuntee, mutta erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa voi kehittyä ja oppia vähän feikkaamaankin, Luoma-Kohtala kertoo.
– En osaa small talkia. En osaa jutustella kevyistä aiheista kuten säästä. Kyllästyn, jos ei puhuta mistään tärkeästä, kuten töihini liittyvästä tai tarpeeksi syvällisestä aiheesta.
"Minusta ei olisi keulakuvajohtajaksi. Olisi hirveän ahdistavaa olla kaiken aikaa pippaloissa tutustumassa uusiin ihmisiin, joista saattaa joskus olla jotain hyötyä tai sitten ei - siis puhumassa ihmisten kanssa vain puhumisen vuoksi."
Titta Luoma-Kohtala
Luoma-Kohtala tajusi yliopistossa tehdyn persoonallisuustestin jälkeen, että hän on introvertti. Esimiestöihin hakeutuminen ei koskaan ollut hänelle selvä tie, mutta kunnianhimoisena hän on ajautunut johtotehtäviin.
Töihin liittyvät usean päivän seminaarit ja erityisesti tapahtumien iltamenot kammottivat aluksi Luoma-Kohtalaa. Ensimmäisillä kerroilla hän saattoi piiloutua illaksi hotellihuoneeseen yksin lukemaan kirjaa.
Enää hän ei tee niin, mutta pitkät päivät täynnä sosiaalista kanssakäymistä ovat yhä raskaita.
– Puhutaan, että pomon pitäisi verkostoitua. Minusta ei kuitenkaan olisi miksikään keulakuvajohtajaksi, eikä sellaista tähän tehtävään onneksi haettukaan. Olisi ollut hirveän ahdistavaa olla kaiken aikaa pippaloissa tutustumassa uusiin ihmisiin, joista saattaa joskus olla jotain hyötyä tai sitten ei – siis puhumassa ihmisten kanssa vain puhumisen vuoksi.
“Yritin olla sellainen kuin esimiehen pitää olla”
Jos johtaja ei tunne itseään, hänelle on tyypillistä, ettei hän opi virheistään eikä osaa ottaa palautetta vastaan, Mikael Nederström sanoo.
– Saadessaan kriittistä palautetta tällainen esimies reagoi yleensä niin, että hänet on ymmärretty väärin ja kaikki muut ovat väärässä. Hän ei pysty näkemään, miltä oma toiminta ulospäin näyttää. Se on myös narsismiin ja muihin persoonallisuushäiriöihin liitetty piirre.
Titta Luoma-Kohtala on pohdiskellut omaa persoonallisuuttaan paljon esimiestehtäviensä aikana.
Alkuaikoina nuorena johtajana hän käytti paljon energiaa sen miettimiseen, mikä hänessä oikein oli vikana, kun tietyt asiat olivat niin vaikeita. Miksi hän oli niin outo?
"Mietin usein kauhuissani, että pian kaikille selviää, että olen oikeasti ihan erilainen ihminen!"
Titta Luoma-Kohtala
– Silloin yritin olla “sellainen kuin esimiehen pitää olla”. Tavoittelin jotain stereotypiaa, vaikka kukaan ei sitä suoranaisesti vaatinut. Mietin usein kauhuissani, että pian kaikille selviää, että olen oikeasti ihan erilainen ihminen!
Introvertin sisälle syntyy suuri ristiriita, kun hän yrittää esittää ekstroverttia. Siihen pystyy hetken, mutta ennen pitkää se alkaa aiheuttaa suurta tuskaa ja ahdistusta, jos yrittää olla jotain muuta kuin pohjimmiltaan on, Luoma-Kohtala kuvailee.
– Onneksi sain myöhemmin ahaa-elämyksen, että voin olla ihan rohkeasti sellainen kuin olen, ja siitä on paljon hyötyäkin.
Lue myös: Introvertit puurtajat kunniaan – Hiljaiset tekijät ovat usein työelämän vaikuttajia
Luoma-Kohtala kokee, että introverttinä muiden ihmisten kuunteleminen on hänelle mahdollisesti ekstroverttiä helpompaa.
– Se on asia, jota ei pitäisi yhtään vähätellä nykypäivän työelämässä ja esimiestyössä, että pomoa kiinnostaa, mitä työntekijät ajattelevat, hän sanoo.
Luoma-Kohtala uskoo tekevänsä introverttinä myös stereotyyppistä ekstroverttijohtajaa harkitumpia, ja siksi parempia päätöksiä. Hän ei syöksy suinpäin ratkaisuun, vaan kerää ensin tarvittavan tiedon, pohtii ja tekee päätöksen vasta sitten.
Introvertti voi olla ekstroverttia parempi asiantuntijajohtaja
Miksi introvertit eivät sitten päädy useammin johtajan pallille?
Taidot työhön -tutkimushanke keräsi laajasti tietoa työelämän vaatimuksista. Osa sen tuloksista julkaistiin jo helmikuussa 2018.
Keskeisin johtopäätös, joka tutkimustuloksista on vedettävissä, on sosiaalisten taitojen valtaisa merkitys työelämässä menestymisessä.
Sosiaalisesti kyvykkäät työllistyvät helpommin, ja lisäksi he tienaavat enemmän kuin introvertimmat kollegansa.
– Taustalla on laajempi trendi, missä teknologian kehitys muuttaa ammattirakennetta. Koneet ja robotit hoitavat rutiininomaiset ja ennakoitavat tehtävät eli työt, jotka on helppo koodata ja ohjelmoida. Ihmisille jää työ, joka on vaikeaa opettaa koneelle, totesi projektitutkija Juho Jokinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta helmikuussa Ylen haastattelussa.
Toisaalta muun muassa Independent-lehti kertoi viime vuonna (siirryt toiseen palveluun), että tutkimuksen mukaan introvertti pärjää ekstroverttiä paremmin toimitusjohtajan paikalla ainakin Yhdysvalloissa.
Chicagolainen konsulttiyritys ghSmart analysoi kymmenen vuotta 2 000 toimitusjohtajan persoonallisuuksia ja päätyi siihen, että valtaosa tehtävässään menestyneistä yksilöistä oli introverttejä.
Ääri-introvertti ei kuitenkaan yleensä esimiestehtävissä pärjää, Nederström toteaa. Johtajan on aina enemmän tai vähemmän pystyttävä toimimaan ihmisten kanssa.
"Huipputason itsenäiset asiantuntijat eivät tarvitse hääräävää ja touhottavaa ekstroverttia, vaikka hänellä olisi millainen työkokemus."
Mikael Nederström
Ekstroversio ja introversio ovat saman jatkumon ääripäitä. Hyvin harva on äärimmäisen introvertti tai ekstrovertti.
– Ekstrovertin luontaiset ominaisuudet ovat sellaisia, että ne edesauttavat heitä hakeutumaan johtajiksi. Yleistäen: He haluavat olla esillä ja esiintyä ja olla tekemisissä ihmisten kanssa, he pyrkivät dominoimaan tilanteita ja ohjaamaan ihmisiä. Johtamisenhalu on ekstrovertillä yleensä introverttiä suurempi, Nederström selittää.
Se ei toki takaa, että ekstrovertit olisivat hyviä johtajia, Nederström muistuttaa. Joskus hän on joutunut työssään kehottamaan asiakkaana ollutta työnantajaa olemaan palkkaamatta ekstroverttiä.
– Esimerkiksi huipputason itsenäiset asiantuntijat eivät tarvitse hääräävää ja touhottavaa ekstroverttia, vaikka hänellä olisi millainen työkokemus. Parempi sille paikalle on yleensä introvertimpi asiantuntijajohtaja, joka ei yritä dominoida liikaa ja ymmärtää jättää ihmisille riittävästi vapautta tavoitteen saavuttamiseen.
Introversio on työnhaussa kirosana
Titta Luoma-Kohtala ei suosittele kaikille introverteille esimiestöitä.
Jos tykkää nysvätä kaiket päivät yksin omassa kammiossaan, ei kannata hakeutua sellaiseen tehtävään, jossa täytyy koko ajan olla esillä – siis jossa introvertin täytyy koko ajan pinnistellä, Luoma-Kohtala sanoo.
– Introvertillä on itsellään iso vastuu siitä, miten työtä jaksaa. Pitää osata rytmittää työpäiviä niin, että välillä on akunlataushetkiä ihan yksikseen.
Luoma-Kohtalalle ei olisi tullut mieleenkään kertoa työnhaussa olevansa introvertti. Se on kuin kirosana, vaikka sen ei pitäisi olla.
Työympäristö vain on valitettavasti rakennettu enemmän ekstroversion kuin introversion ehdoilla. Esimerkiksi avokonttorit ovat yleistyneet.
– Monen ihmisen potentiaali jää toteutumatta “hypen” ja vuorovaikutustaitojen tolkuttoman jankuttamisen alla. Me täällä Suomessa kuvittelemme, että meidän pitäisi olla tuollaisia kuin maailmalla, vaikka me voisimme olla ihan rehellisesti sulkeutuneita jos se toimii, Mikael Nederström miettii.
Perjantaissa keskustellaan tänään introverttien ja ekstroverttien eroista. Onko häpeä olla epäsosiaalinen? Hallitsevatko huomionkipeät maailmaa? Sean Ricksin ja Rosa Kettumäen vierain aiheesta keskustelemassa mediapersoona Janne Kataja, muusikko Sanna "Litku" Klemetti sekä rekrytointipsykologi Annukka Tervo. Perjantai-dokkari Yksin kertoo 88-vuotiaan Matti Höltän elämänmittaisesta yksinäisyydestä, jossa Matti on löytänyt tasapainon. Perjantai, Yle TV1 kello 21.05.