Pitäisikö kiintiöpakolaisia ottaa Suomeen nykyistä enemmän vai vähemmän?
Entä tulisiko naisen kasvot peittävän burkan käyttö Suomessa kieltää?
Pitäisikö kehitysapua lisätä tai laittomasti maassa oleskeleville tarjota nykyistä paremmat terveyspalvelut?
Maahanmuuttokysymykset ovat nostaneet viime vuosina päätään ja kannatelleet erityisesti populistipuolueita vaalimenestykseen eri puolilla Eurooppaa, viimeksi Ruotsissa. Tämä on pakottanut kaikki puolueet pohtimaan linjauksiaan tarkoin.
Yle kysyi kannat kymmeneen maahanmuuttopoliittiseen kiistakysymykseen eduskunnan yhdeksältä puoluejohtajalta. Sairaslomalla olevan puheenjohtajan Touko Aallon sijaan vihreiden vastaukset antoi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen.
Tässä jutussa puheenjohtajien vastauksia käsitellään heidän edustamiensa puolueiden kantoina.
Pakolaiskiintiön kasvattaminen saa tukea
Suomi ottaa tänä vuonna 750 kiintiöpakolaista. Tämä on ollut perusluku koko vuosituhannen ajan, mutta eduskunta voi tarvittaessa päättää lisäkiintiöstä. Vuosina 2014 ja 2015 kiintiöpakolaisia otettiin 1 050 Syyrian sodan vuoksi.
Kyselyn tulos osoittaa, että viiden puolueen johtajat kasvattaisivat Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrää. Monet heistä näkevät kiintiöpakolaisten vastaanottamisen hallituimpana vaihtoehtona pakolaisten vastaanottamiselle.
– Tällä hetkellä nämä ihmiset pyrkivät kumiveneissä Välimeren yli ja maksavat ihmissalakuljettajille. Siksi haluan nostaa pakolaiskiintiön 2 500:aan, kirjoittaa RKP:n Anna-Maja Henriksson.
Myös vasemmistoliitto ja vihreät nostaisivat määrän 2 500:aan. Keskusta ja kokoomus eivät määrittele toivottua kiintiön kokoa, mutta kasvattaisivat sitä nykyisestä.
– Apu voidaan kohdentaa sitä eniten tarvitseville, haavoittuville ryhmille. Tämän takia koko EU:ssa pitäisi siirtää painopistettä rajalta haun sijaan kiintiöpakolaisjärjestelmiin, kirjoittaa Kokoomuksen Petteri Orpo.
Siniset tyytyisi nykytasoon. Samoin kristillisdemokraatit ja SDP, joskin niistäkin molemmat pitävät kiintiön kasvattamista mahdollisena tietyin ehdoin.
SDP:n mukaan pakolaisia pitäisi joka tapauksessa ottaa vähintään 1050 vuodessa, joka olisi enemmän kuin tänä vuonna. Suurempikin lisäys on demareiden mukaan mahdollinen.
– Kiintiöpakolaisuudesta tulisi pyrkiä tekemään tulevaisuudessa Eurooppaan suuntautuvan pakolaisuuden pääasiallinen väylä. Jos tässä onnistutaan, on myös pakolaiskiintiön nostaminen nykyisestä tasosta mahdollista, SDP:n Antti Rinne kirjoittaa.
Vain perussuomalaisten Jussi Halla-aho ottaisi kiintiöpakolaisia nykyistä vähemmän, koska "Suomen kiintiö väestön kokoon suhteutettuna on poikkeuksellisen suuri".
Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä.
Rinne ja Orpo: Turvapaikanhaku EU:n ulkopuolelle
Perussuomalaiset ja siniset, sekä suurista puolueista SDP ja kokoomus vastaavat myöntävästi kysymykseen, pitäisikö turvapaikanhaku järjestää ensisijaisesti Euroopan ulkopuolella. Esimerkiksi järjestelykeskuksissa, joiden perustamista EU on päättänyt selvittää.
Perussuomalaisten Halla-aho katsoo, että turvapaikanhaun siirtäminen EU:n ulkopuolelle vähentäisi Euroopan houkuttelevuutta "elintasosiirtolaisille". Sinisten Sampo Terhon mukaan se hillitsisi "hallitsematonta muuttoliikettä Euroopan halki".
SDP:n Rinne ja kokoomuksen Orpo pehmentävät kantaansa perusteluissaan.
– Järjestelykeskukset turvapaikanhakijoiden kauttakulkumaissa voisivat olla osa uudenlaista EU-tason kiintiöpakolaisjärjestelmää, kirjoittaa Orpo.
Rinne painottaa, että EU:n ulkopuolisten leirien hyvät olosuhteet olisi ensin varmistettava, eikä muita reittejä tulleita turvapaikanhakijoita palautettaisi näille leireille.
Viisi puoluejohtajaa katsoo, että hakuprosessia ei tule ensisijaisesti siirtää pois EU:n alueelta. Vihreiden Krista Mikkosen mukaan esityksessä järjestelykeskuksista on "ratkaisemattomia ongelmia". Samaa mieltä on vasemmistoliitto.
– Päävastuun pakolaisten vastaanotosta kantavat jo tällä hetkellä kriisialueiden lähimaat. Ratkaisu ei voi olla se, että EU vielä entuudestaan pyrkii ulkoistamaan omaa vastuutaan, perustelee vasemmistoliiton Li Andersson.
RKP, kristillisdemokraatit ja keskusta katsovat, että järjestelykeskuksista olisi hyötyä, mutta eivät pidä EU:n ulkopuolelta tapahtuvaa turvapaikanhakua ensisijaisena mahdollisuutena.
Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä.
Paperittomien terveyspalveluita halutaan lisätä – vain yksi supistaisi
Jos turvapaikanhakija saa kielteisen päätöksen, mutta jää Suomeen ilman lupaa, pitääkö hänen terveyttään silti hoitaa ja kuinka laajat palvelut tällaisille ihmisille pitäisi suoda?
Tällä hetkellä paperittomia hoidetaan kiireellisissä, välttämätöntä hoitoa vaativissa tilanteissa omakustanteisesti. Terveyspalveluiden lisääminen paperittomille nauttii vastausten perusteella vankkaa kannatusta.
Yksikään puolue ei laajentaisi paperittomien palveluita tasolle, jolla ne kaikilla suomalaisilla ovat, mutta kiireellisen tilanteiden lisäksi tulisi hoitaa alaikäiset lapset ja raskaana olevat tai synnyttäneet äidit. Näin osa kunnista jo tekeekin.
– Kysymys on kaikkein haavoittuvimmassa olevien ihmisten auttamisesta, joten on inhimillistä antaa heille hoitoa, perustelee keskustan Juha Sipilä.
Vihreät laajentaisivat paperittomien palveluita tätäkin enemmän: samalle tasolle kaikkien turvapaikanhakijoiden kanssa.
– Vihreät haluavat, että kaikille paperittomille joka puolella Suomea taataan välttämätön terveydenhoito, Krista Mikkonen kirjoittaa.
Vain siniset ja kokoomus pitäisivät palvelut nykytasollaan. Kokoomuksen Orpo ei halua perustella kantaansa. Sinisten Sampo Terho painottaa vastustavansa verorahojen kuluttamista laittomasti maassa oleviin, mutta viittaa tartuntatautien vaaraan.
– Terveyspalveluita on jossain määrin tarjottava esimerkiksi sellaisille henkilöille, joilla on esimerkiksi tarttuvia tauteja ja jotka voivat vakavasti vaarantaa muuten kanssaihmisten turvallisuutta, Terho kirjoittaa.
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho jää yksin vaatiessaan nykyisenkin hoidon supistamista laittomasti maassa oleskelevilta.
– Maahanmuuttosäädökset menettävät merkityksensä, jos palvelut ja muut edut tarjotaan myös säädöksiä rikkoville, Halla-aho perustelee.
Halla-aho haluaa kuitenkin tarkentaa, että vaikka valitsi vastausvaihtoehdon "supistaa: paperittomille ei tulisi tarjota terveyspalveluita", hän katsoo akuuttihoidon kuuluvan kaikille.
Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä.
Työvoiman tarveharkinta: Vasemmisto ja PS löytävät toisensa
Kysymys Euroopan ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinnasta luo hieman epätodennäköisen rintaman. Maahanmuuttokriitikot ja vasemmistopuolueet haluavat säilyttää tarveharkinnan, kaikki muut luopuisivat siitä.
Tarveharkinnalla tarkoitetaan käytäntöä, jonka mukaan EU:n ulkopuolelta tuleville työnhakijoille myönnetään oleskelulupa vain, jos tehtävään ei ole saatavilla työvoimaa omasta takaa.
– Tarveharkinta on suomalaisen duunarin ja koko kansakunnan etu, kirjoittaa sinisten Sampo Terho.
Sekä SDP:n Antti Rinne että perussuomalaisten Jussi Halla-aho viittaavat Ruotsiin, joka ainoana länsimaana on poistanut tarveharkinnan. Länsinaapurin kokemukset ovat puoluejohtajien mukaan huonoja.
Vasemmistoliitolla ei ole yhtenäistä kantaa tarveharkinnan poistoon, kertoo Li Andersson. Hän näkee nykykäytännön paljon ongelmia, mutta ei silti poistaisi sitä kokonaan.
Keskusta, kokoomus, vihreät, RKP ja kristillisdemokraatit luopuisivat tarveharkinnasta työvoimapulaan ja osaajien tarpeeseen vedoten. Kristilliset tosin vain löysäisivät nykykäytäntöä.
– Tarveharkintaa tulisi nykyisestään lieventää, koska useilla aloilla on työvoimapula ja yrityksillä vaikeuksia löytää työntekijöitä.
Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä.
Vain kaksi kieltäisi burkat naisilta ja sotilasvirat kaksoiskansalaisilta
Kasvot ja vartalon peittävä musliminaisten asu burka ei herätä intohimoja politiikan valtavirrassa, vaikka asun käyttö julkisilla paikoilla on kielletty joissakin länsimaissa.
Puheenjohtajat vetoavat perustuslailliseen henkilökohtaiseen vapauteen pukeutua miten haluaa. Kristillisdemokraattien Sari Essayah katsoo että pukeutumista voi rajoittaa vain tietyissä virkatehtävissä ja tunnistautumista vaativissa tilanteissa.
– Muutoin ihmisten vapaa-ajallaan tapahtuvaan pukeutumiseen ei tarvitse puuttua, Essayah toteaa.
Perussuomalaiset ja siitä irtautuneiden sinisten johtajat kuitenkin kieltäsivät burkan myös meillä. Molemmat vetoavat naisten oikeuksiin. Halla-ahon mukaan burka eristää musliminaisia yhteiskunnasta ja ylläpitää vääristynyttä naiskuvaa.
– Suomi on länsimainen ja tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa naisten ei tarvitse kulkea päästä varpaisiin peitettynä, kirjoittaa puolestaan Terho.
Myös kysymys kaksoiskansalaisten sopivuudesta sotilasvirkoihin jättää perussuomalaiset ja siniset oppositioon muita vastaan.
Sininen puolustusministeri Jussi Niinistö on ajanut kieltoa laiksi, mutta hallituskumppanit keskusta ja kokoomus torjuvat yleisen virkakiellon kaksoiskansalaille. Samoin tekevät kaikki oppositiopuolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta.
– Ei kategorista kieltoa kaikille kaksoiskansalaisille. Keskusta kuitenkin tunnistaa ongelman ja on valmis harkitsemaan joitain tarkennuksia, kirjoittaa keskustan Juha Sipilä.
Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä.
Kehitysapu YK:n vaatimalle tasolle – sitten joskus
Suomi on vuosikymmeniä ollut sitoutunut tavoitteeseen nostaa kehitysavun määrä YK:n tavoitetasolle, 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se on saavutettu kerran 90-luvun alussa. Tänä vuonna kehitysavun osuus BKT:sta on alle 0,4 prosenttia.
Puolueista vain vasemmistoliitto katsoo, että kansainvälinen tavoite olisi täytettävä ensi hallituskauden aikana.
Valtaosa puolueista pitää tavoitetta oikeana, koska kehitysavulla voidaan vaikuttaa esimerkiksi pakolaisuuden "juurisyihin". Mutta potin kasvattamista YK:n toivomalle tasolle jo lähivuosina pidetään epärealistisena, kun rahaa tarvittaisiin paljon.
– Se merkitsisi satojen miljoonien vuositason lisäystä kehitysavun määrään samaan aikaan kun meillä on tarpeita myös muualla, kirjoittaa kokoomuksen Petteri Orpo.
Antti Rinteen mukaan tavoitteeseen tulisi päästä "mahdollisimman nopeasti". RKP ja keskusta puhuvat "pitkästä tähtäimestä", vihreät vuodesta 2030 ja kristillisdemokraatit "tulevasta ja sitä seuraavasta hallituskaudesta" .
Perussuomalaiset ja siniset ovat tässäkin kysymyksessä omassa sarjassaan: YK:n tavoitetaso saa jäädä toteutumatta, ne katsovat.
Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä.
Puolueet eivät innostu maahanmuuttajakiintiöistä kouluissa
Vain siniset lämpenevät ajatukselle maahanmuuttajalasten määrän rajaamisesta kouluissa.
– Ghettoutuminen on estettävä, eikä maahanmuuttajalasten tulisi keskittyä vain suurten kaupunkien lähiöihin, jonne huono-osaisuus kasaantuu, Sampo Terho perustelee.
Terho tosin toteaa, että humanitaarisen maahanmuuton kokonaismäärä pitäisi pitää niin alhaalla, ettei kysymystä lasten määrästä kouluissa tarvitsisi pohtia.
Muut puolueet torjuvat ajatuksen maahanmuuttajaoppilaiden maksimimäärästä. Ne vähentäisivät koulujen ja asuinalueiden segregaatiota eli eriytymistä mieluummin kaavoituksella ja asuntopolitiikalla tai tukisivat yksittäisiä kouluja tarvittaessa.
Tämä on ainoa kysymys, jossa perussuomalaisten Halla-aho on enemmistön kanssa samaa mieltä, tosin eri perusteella.
– Yläraja edellyttäisi joko pitkiä koulukuljetuksia tai asuinalueiden sosiaalista sekoittamista verovaroin, hän kirjoittaa.
Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä.
Maasta poistettavien vapaus liikkua – harva kaipaa kiristyksiä
Kun turvapaikanhakija on saanut kielteisen päätöksen ja määrätään poistumaan maasta, hänellä on 30 vuorokautta aikaa lähteä.
Jo nykylaki mahdollistaa hänen vapautensa rajoittamisen tänä aikana yksittäistapauksissa, jos viranomaiset katsovat tämän tarpeelliseksi. Hänelle voidaan määrätä säännöllinen ilmoittautumisvelvollisuus tai ottaa jopa säilöön.
Puolueista suurin osa katsoo, että näitä keinoja ei tarvitse laajentaa kaikkiin kielteisen päätöksen saaneisiin.
Halla-aho ja Terho ovat kuitenkin tässäkin kiristysten kannalla – rajoitusten tulisi heistä koskea kaikkia kielteisen päätöksen saaneita. Myös kokoomus vastaa "kyllä" kysymykseen liikkumisvapauden rajoittamisesta, tosin Petteri Orpon perustelut kuvaavat lähinnä nykytilannetta.
– Osalle kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle voi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseksi ja katoamisten estämiseksi olla tarpeen rajoittaa liikkumisvapautta, hän kirjoittaa.
Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä.
SDP: Rikollisten karkottamista voisi "sujuvoittaa"
Puolueiden kannat rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisesta jäävät kyselyssä hieman epäselviksi.
Viisi puoluejohtajaa vastaa, ettei palauttamista tarvitse nykyisestä "helpottaa", mutta RKP ja SDP kaipaavat silti karkottamisen "tehostamista" tai "sujuvoittamista" tietyissä tilanteissa.
Neljä puoluejohtajaa vastaa kannattavansa rikollisten karkottamisen helpottamista.
Kokoomus viittaa vireillä olevaan lakihankkeeseen, jolla ei muutettaisi karkottamisen perusteita, mutta karkotuksia pyrittäisiin nopeuttamaan. Myös kristillisdemokraatit nopeuttaisivat karkotuksia. Perussuomalaiset ja siniset toteavat ykskantaan kannattavansa ulkomaalaisten rikollisten karkottamista.
Keskustan Juha Sipilä katsoo, että nykylainsäädäntö riittää. Myös SDP, vihreät ja vasemmistoliitto korostavat nykysääntöjen riittävyyttä rikoksiin syyllistyneiden karkotuksissa.
– Rikoksiin syyllistyneiden osalta karkottaminen on tosiasiassa tehty laissa jo pitkälti niin helpoksi, kuin kansainvälisen oikeuden asettamissa rajoissa on mahdollista, toteaa SDP:n Antti Rinne.
Muutettu 27.9. klo 10.23: Lisätty virke: Halla-aho haluaa kuitenkin tarkentaa, että vaikka valitsi vastausvaihtoehdon "supistaa: paperittomille ei tulisi tarjota terveyspalveluita", hän katsoo akuuttihoidon kuuluvan kaikille.
Muutettu 28.9. klo 16.35: Lisätty virke: SDP:n mukaan kiintiöpakolaisia pitäisi joka tapauksessa ottaa vähintään 1050 vuodessa, joka olisi enemmän kuin tänä vuonna. Suurempikin lisäys on demareiden mukaan mahdollinen.
Lue myös: