Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on alkanut tutkia Kela-kyytien kilpailutuksia. Virasto kertoo Ylelle, että luupin alla on erityisesti tilausvälityskeskusten toiminta.
– Taksimarkkinoiden näkökulmasta virasto selvittää tässä vaiheessa, estävätkö Kela-kyytejä hallinnoivat välityskeskukset markkinoiden toimivuutta esimerkiksi jakamalla kyytejä syrjivästi tai kieltäytymällä tarjoamasta kyytejä kaikille autoilijoille, KKV:n pääjohtaja Kirsi Leivo sanoo.
Virasto käy läpi, kuinka mittava mahdollinen kilpailuongelma on ja millä alueilla ongelmia tällä hetkellä esiintyy.
Tämän lisäksi virasto selvittää, missä määrin Kelan taksikyytien kilpailutuksen aiheuttamat ongelmat ovat ristiriidassa taksimarkkinoiden avaamisella tavoiteltujen hyötyjen kanssa.
Kela-kyytien ongelmat nousivat esille heinäkuussa. Julkisuudessa on ollut esillä tapauksia, joissa kyydit ovat olleet tunteja myöhässä, ne eivät ole tulleet lainkaan paikalle tai asiakas on joutunut odottamaan kyydin tilaamista pitkään puhelimessa.
Yle kertoi toissa viikolla tapauksesta, jossa syöpähoidoista palaava potilas joutui soittamaan 62 kertaa ennen kuin hän pääsi varaamaan kyytiä kotiin.
Kela-kyytejä käyttävät ihmiset, jotka eivät vammaisuuden tai sairauden takia pääsisi muuten hoitoihin.
Ongelmien taustalla on ollut kaksi uudistusta, jotka astuivat voimaan heinäkuussa. Taksialan kyytien hinnoittelua vapautettiin heinäkuussa ja samalla taksilupien määrän rajoittamisesta luovuttiin. Tämän lisäksi Kela-kyytien kilpailutus astui voimaan.
Kela kilpailutti keväällä tilausvälityskeskukset, jotka vastaavat nyt muun muassa kyytitilausten vastaanottamisesta, kuljetusten järjestämisestä, asiakkaiden kyytien yhdistelystä, valvonnasta ja raportoinnista Kelalle.
Kyytipalveluita järjestää nyt yhdeksän tilauskeskusta.
Virasto: Pitkät sopimukset ongelmana
Suuren taksiuudistuksen eli uuden liikennepalvelulain tavoitteena on ollut muun muassa lisätä kilpailua ja helpottaa uusien yrittäjien tuloa markkinoille. Aiemmin taksilupien määrää rajoitettiin tiukasti.
– Kela-kyytien epäonnistunut kilpailutus uhkaa syödä ainakin joillain alueilla taksimarkkinoiden avaamisella tavoitellut hyödyt, Leivo sanoo.
Leivo viittaa ennen kaikkea Kela-kyytien pitkiin sopimuksiin ja tilausvälityskeskusten vahvaan asemaan eri alueilla.
– Sopimusjakso on pitkä. Näin ollen markkinoiden avaamisesta saatavat hyödyt voivat jäädä toteutumatta, koska kilpailutus lukitsee markkinatilannetta tarpeettoman pitkäksi aikaa.
Kelan laatimissa sopimuksissa kilpailun voittaneet välityskeskukset vastaavat kyydeistä kolme vuotta. Tämän lisäksi Kelalla on optio kahden vuoden jatkosta.
Kela ei kommentoi sopimuksien pituuksia erikseen Ylelle. Laitos kertonee kantansa asiaan vasta, kun KKV julkistaa selvityksensä.
Epäilyjä aseman väärinkäytöstä
Kela-kyytien merkitys taksiyrittäjille vaihtelee alueittain. Osa yrittäjistä saa suurimman osan tuloistaan Kela-kyydeistä, jolloin tilausvälityskeskuksesta muodostuu vahva tekijä suhteessa yksittäiseen taksiyrittäjään.
– Tietyin paikoin Kela-kyydit ovat yrittäjien elinehto. Kela on kilpailuttanut taksikyydit tilausvälityskeskusten kautta laajana kokonaisuutena. Siksi tilausvälityskeskukset ovat päässeet vahvaan asemaan ja ovat saattaneet joillakin alueilla asettaa kohtuuttomia ehtoja takseille, Leivo sanoo.
– Toiminta on voinut olla myös kilpailulain vastaista määräävän aseman väärinkäyttöä, jos välityskeskus ei välitä Kela-kyytejä kaikille takseille.
Osa taksiyrittäjistä on esittänyt väitteitä epätasapuolisesta kohtelusta. Taustalla on ollut se, että yrittäjät ovat käyttäneet alueillaan eri tilausvälityskeskuksen palveluita.
Kuskien mukaan osa Kela-kyytejä välittävistä välityskeskuksista ovat vaatineet käyttämään pelkästään heidän palveluitaan, jos he aikovat saada jatkossa Kela-kyytejä.
Keskusteluja Kelan kanssa
Kilpailuvirastolle on tullut vähän valituksia taksiliikenteen isosta uudistuksesta eli hintojen ja taksilupien vapauttamisesta, mutta sitäkin enemmän kritiikkiä on satanut Kela-kyytien kilpailutuksesta ja tilausvälityskeskusten toiminnasta.
Leivo sanoo, että KKV:lla ei ole toimivaltaa puuttua siihen, miten tarkoituksenmukainen Kelan kilpailutus on ollut tai miten se on vaikuttanut markkinoiden toimintaan.
Virasto on tosin antanut viime ja tänä vuonna useita kriittisiä lausuntoja Kelan toiminnasta, kun laitos suunnitteli kilpailutusta. Virasto on kiinnittänyt lausunnoissaan huomiota muun muassa välityskeskuksen vahvaan asemaan, joka heikentää kilpailua markkinoilla.
Kilpailuvirasto on esittänyt, ettei yhdelle keskukselle pidä antaa yksinoikeutta Kela-kyytien välittämiseen ja kuljetuksia hoitavien taksien valitsemiseen.
– Virasto keskustelee Kelan kanssa siitä, millä tavalla kilpailutukset kannattaa jatkossa hoitaa niin, että kilpailu markkinoilla ei tukahdu, Leivo sanoo.
Kela perustelee omaa malliaan tarkoituksenmukaisuudella. Kun vastuu on selkeästi yhdellä tilauspalvelukeskuksella, sitä on helppo ohjata ja valvoa. Samalla hinnat ovat samat eri puolella Suomea.
Kilpailulaki antaa keinot puuttua
Kilpailulaki antaa virastolle kuitenkin selkänojaa puuttua mahdollisiin määräävän markkina-aseman väärinkäytöksiin. KKV voi määrätä yritykselle sakon, joka on enimmillään kymmenen prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Esimerkiksi Valio sai saalishinnoittelustaan 70 miljoonan euron sakot.
Käytännössä KKV velvoittaisi tilauskeskuksia tarjoamaan kyytejä kaille autoilijoille "syrjimättömin ja tasapuolisin ehdoin".
KKV alkaa vasta selvittää, millainen tilanne on eri puolella Suomea. Virasto on lähettämässä taksiyrittäjille kyselyä markkinoiden toimivuudesta, jotta se saisi paremman kokonaiskuvan tilanteesta.
Leivo toivoo, että taksiyrittäjät ja välityskeskukset säilyttäisivät nyt malttinsa tilanteessa. Välityskeskusten pitäisi arvioida asemaansa ja toimintatapojaan.
– Jos välityskeskus on määräävässä markkina-asemassa, niin on riski, että se syyllistyy kilpailulain vastaiseen menettelyyn.
Määräävässä asemassa oleva toimija ei saa keinotekoisesti rajoittaa kilpailua markkinoilla.
Taksiyrittäjien pitäisi puolestaan itsenäisesti tehdä päätöksiä, hyväksyvätkö ne tilausvälityskeskusten ehdot. Mikäli yrittäjät vetäytyvät yhteisellä päätöksellä Kela-kyytien hoitamisesta, he syyllistyvät kartelliin.
Kartellissa yritykset muodostavat yhteenliittymän, jonka tarkoituksena on jäädyttää kilpailu alalta. Kartellit ovat laittomia Suomessa.
Lue lisää: