Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa muutoksia riistavahinkolakiin. Ministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle ehdotuksen lakimuutoksesta, joka erottaisi porotalouden saamat suurpetokorvaukset muiden elinkeinojen saamista vastaavista korvauksista.
Lakimuutosehdotuksen mukaan viljelyksille, tuotantoeläimille, irtaimistoille, koirille ja tarhamehiläisille aiheutuneet suurpetovahingot korvattaisiin aina täysimääräisesti.
Sen sijaan porotaloudelle maksettavia petovahinkokorvauksia alennettaisiin aina, kun hakemusten korvaussummat nousevat siihen myönnettyjä määrärahoja suuremmiksi.
Myös osaa poronomistajista koskenut korotettu korvausmenettely (ns. Lex Halla) on tarkoitus kumota, jotta poronomistajia kohdeltaisiin jatkossa tasapuolisesti.
Ministeriö haluaa myös lisätä korvausjärjestelmän läpinäkyvyyttä lisäämällä uusia säännöksiä porovahinkojen todentamisesta.
Nykyisin kaikkien korvauksia leikataan, kun rahat loppuvat
Viime vuosina suurpetovahingoista haetut korvaukset ovat olleet niin suuria, että korvauksiin ei ole ollut riittävästi rahaa ja kaikki petokorvauksien saajat ovat menettäneet osan korvauksistaan ns. juustohöyläperiaatteella. Ainoastaan mahdolliset henkilövahingot on korvattu aina täysimääräisesti.
Ministeriön mukaan lähes yhdeksän miljoonan euron suuruisesta petovahinkokorvausrahasta menee tänä vuonna porotaloudelle leijonanosa, lähes kahdeksan miljoonaa euroa. Muille elinkeinoille maksetaan noin 600 000 euroa ja petovahinkojen ehkäisyyn menee noin puoli miljoonaa euroa.
Viime vuonna kaikkien hakijoiden korvauksia jouduttiin leikkaamaan 26 prosenttia, jotta rahat riittäisivät. Pahimmillaan petokorvauksista on maksettu ajallaan vain noin puolet, kun valtion budjetissa oli liian vähän rahaa korvauksiin.
Ministeriön ehdotus leikkaa korvauksia pahimmilta petovahinkoalueilta
Esityksen mukaan kaikki poronomistajat laitettaisiin jatkossa samalle viivalle. Tällä hetkellä 10:ssä Käsivarren ja Kuusamon alueilla sijaitsevassa paliskunnassa maksetaan kaksinkertaisia korvauksia ns. Lex Hallan perusteella.
Korotettua korvausta on maksettu vuodesta 2009 lähtien niille paliskunnille, joiden petovahingot ovat olleet erityisen korkeita kolmen edellisen vuoden ajan.
Ministeriön esityksen tavoitteena on kohdella paliskuntia ja poronomistajia jatkossa tasapuolisesti siten, että kaikki saisivat korvauksen samalla kaavalla.
Käytännössä kaikki poronomistajat saisivat korvauksen todennetuista porovahingoista 1,5-kertaisena, jolloin summa kattaa myös löytämättä jääneet porot sekä kuolleiden porojen etsinnästä aiheutuneet kulut.
Korotettua korvausta saavien paliskuntien korvaukset laskisivat käytännössä nykyisestä noin 225 prosentista 150 prosenttiin yksikköporon hinnasta, mikäli korvauksia ei jouduta jatkossa leikkaamaan määrärahojen vähyyden vuoksi.
Ministeriö: Muutos toisi täydet korvaukset kaikille
Ministeriön mukaan kuitenkin kaksinkertaisten korvausten loppuminen tarkoittaisi myös sitä, että määrärahat riittäisivät kaikkien korvausten maksamiseen täysimääräisenä. Kaikki poronomistajat saisivat siten jatkossa koko 1,5-kertaisen korvauksen suurpetovahingoista.
Korvaukset ovat silti jatkossakin riippuvaisia valtion budjetista – jos rahat loppuvat jostakin syystä, poronomistajille maksetaan vain osa korvauksista. Poronomistajille ei myöskään voi maksaa yli 10 miljoonaa euroa vuodessa, sillä Suomi on hakenut Euroopan komissiolta lupaa maksaa petovahingoista korvauksia porotaloudelle vain siihen summaan asti.