Psykologiliitto haluaa psykologeja enemmän mukaan sosiaalihuollon lastensuojelutyöhön. Liitto toteaa tuoreessa kannanotossaan (siirryt toiseen palveluun), että lastensuojelussa tarvitaan nykyistä enemmän psykologista asiantuntemusta. Se perustelee ehdotusta lapsen edun ja oikeusturvan vahvistumisella.
Psykologiliiton näkemyksen mukaan lastensuojelun ongelmat johtuvat osittain siitä, että sosiaalihuolto ei kykene tarpeeksi hyvin tunnistamaan lasten ja nuorten tarpeita. Se ehdottaa ratkaisuksi lastenhuollon yksiköihin psykologeja tunnistamaan lasten tarpeita ja tätä kautta ehkäisemään ongelmia etukäteen.
Ammattiasioista vastaava psykologi Vera Gergov Psykologiliitosta huomauttaa, että psykologinen asiantuntemus puuttuu lastensuojelun asiakastyöstä, palvelujen suunnittelusta ja työntekijöiden konsultaatiosta.
– Valitettavan usein lastensuojelun asiakkaat jäävät vaille riittävää tukea mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä. Rajoitustoimenpiteisiin joudutaan usein turvautumaan sijaishuollossa siksi, että vaikeita tilanteita ei ole pystytty ennakoimaan tai palveluiden suunnittelussa ei ole huomioitu riittävästi lasten ja nuorten tarpeita, Gergov sanoo.
Liiton mukaan psykologien asiantuntijuutta voitaisiin käyttää paljon nykyistä laajemmin lastensuojelun eri vaiheissa, kun tällä hetkellä psykologinen asiantuntijuus mainitaan lastensuojelulaissa vain erityistä huolenpitoa koskevan arvioinnin osalta ja psykologien hyödyntäminen vaihtelee alueellisesti.
Psykologiliitto vaatii jopa lakimuutosta lastensuojelulakiin. Se haluaa, että lastensuojelulaissa määriteltäisiin psykologin rooli ja kirjattaisiin psykologit osaksi lastensuojelun henkilöstöä. Lastensuojelussa toimii nykyisellään vain muutamia kymmeniä psykologeja.
Liitto ehdottaa, että Suomeen lastensuojeluun palkattaisiin 235 psykologia, joista avohuoltoon sijoittuisi 55 ja sijaishuoltoon 180. Palkkakustannukseksi tulisi yhteensä 14,1 miljoonaa euroa vuodessa.
Talentia: Tärkeintä on nyt paikata sosiaalityöntekijöiden vaje
Yle pyysi sosiaalialan työntekijöitä edustavaa Talentiaa ja lasten etua edustavaa Lastensuojelun keskusliittoa tutustumaan Psykologiliiton ehdotuksiin. Molempien mukaan ehdotus ei ratkaise lastensuojelun suurta kuvaa, eikä ole kiireellisin asia lastensuojelun ongelmia ratkaistaessa.
Psykologiliiton ulostulosta herää kysymys, voidaanko sosiaalityöntekijöiden pulaan vastata palkkaamalla psykologeja. Sosiaalityöntekijöitä edustavan Talentian ammattiasioiden päällikkö Marjo Varsa huomauttaa, että sosiaalityöntekijä kantaa aina viime kädessä vastuun lastensuojelusta, varsinkin sijoituksiin liittyvissä päätöksissä. Vastuut eivät saa mennä sekaisin.
Varsa on jopa hieman yllättänyt Psykologiliiton ehdotuksesta. Hänen mukaansa idea psykologien ottamisesta mukaan osaksi lastensuojelun kiinteää henkilöstöä ei ole ollut aiemmin alan sisällä esillä.
Talentian kanta on, että psykologien osaamisen parempaa hyödyntämistä kannattaa kyllä miettiä, kuten muidekin terveydenhuollon asiantuntijoiden, mutta se ei ole keskeisin kysymys lastensuojelun uudistamisessa.
Lastensuojelun ongelmista on puhuttu jo julkisuudessa jo pidemmän ajan. Syynä ongelmiin on tiivistettynä se, että lapsia ja perheitä on tullut asiakkaiksi lisää ja heidän tarpeensa ovat laaja-alaisia, mutta työntekijöiden määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa.
Isoin huoli on Varsan mukaan tällä hetkellä lastensuojelun liian suuri työmäärä. Työmäärä olisi saatava kohtuulliselle tasolle. Nyt sosiaalityöntekijällä on keskimäärin 50–60 lasta asiakkaana. Suositus olisi, että yksittäisellä sosiaalityöntekijällä olisi enintään 30 lasta asiakkaana.
Jotta lastensuojelu pystyisi vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin, sosiaalityöntekijöiden määrä pitäisi Talentian mukaan tuplata.
– Vain näin pystytään varmistamaan lapsille riittävästi aikaa ja turvata lapsen osallisuus ja kuuleminen. Lastensuojelun omat resurssit tulee turvata, jotta sosiaalityöntekijällä on riittävästi aikaa kaikille hänen vastuullaan oleville lapsille, Varsa sanoo.
Sosiaalityöntekijöiden määrän tuplaaminen tarkoittaisi yli 1 000:ta sosiaalityöntekijää lisää, rahassa mitattuna monien kymmenien miljoonien panostuksia sosiaalityöhön. Vaikkakin ehdotus maksaisi valtiolle paljon, se ei ole mitenkään järjetön, sillä yksi syrjäytynyt nuori tulee, paitsi inhimillisesti myös taloudellisesti, hyvin kalliiksi valtiolle.
Varsa kertoo, että lastensuojelussa työskennellään jo nyt moniammatillisesti ja lastensuojelulaissa on vahva moniammatillinen perusta.
– Lastensuojelu on sosiaalihuollon palvelu, jossa tarvitaan ja tehdään yhteistyötä erilaisten terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Moniammatillisuuden hyödyntämistä lastensuojelussa on syytä pohtia monipuolisesti ja sitä tarvitaan jatkossakin.
Arviot siitä, millaista moniammatillista palvelua kukin lapsi tarvitsee, tekevät sosiaalityöntekijät, jotka kantavat myös vastuun lastensuojelun kohteena olevien lasten hyvivoinnista.
– Sosiaalityöntekijöiden lisäksi tarvitaan sosionomeja. Esimerkiksi nuorten asioihin perehtyneitä sosionomeja käytetään nykyisin liian vähän, Varsa sanoo.
Lastensuojelun keskusliitto: Lapset tarvitsevat monenlaista tukea
Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen suhtautuu myötämielisesti siihen, että psykologeja otettaisiin mukaan lastensuojeluun enemmän.
Heinonen kertoo samaa viestiä kuin Talentia: lastensuojelua ollaan jo nyt viemässä moniammatillisten tiimien suuntaan, jotka tukisivat perheita alkuvaiheessa, kun he tarvitsevat monenlaista tukea.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE:ssa (siirryt toiseen palveluun), joka on yksi hallituksen kärkihankkeista, kehitetään parhaillaan systeemisen lastensuojelun mallia. Mallin voi tiivistää niin, että siinä pohditaan, miten moniammatillista yhteistyötä eri ammattilaisten välillä voitaisi parantaa ja lastensuojelun kriisiytynyttä tilannetta kehittää.
– Lastensuojelussa vahvistetaan tiimeissä toimimista, jonka avulla varmistetaan perheille monialaisen asiantuntijatuen saatavuus ja riittävästi aikaa kohtaamisiin, Heinonen muotoilee tavoitteita.
Keskusteluissa toistuvan kapulakielisen sanahirviön, moniammatillisuuden, voi suomentaa niin, että yhtä lasta hoitavat useat sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat ja heidän pitää viestiä enemmän sekä paremmin keskenään.
Tähän asiantuntijoiden joukkoon kuuluvat muun muassa sosiaalityöntekijät, sosionomit, psykologit, psykiatrit, lasten neurologit, psykiatriset sairaanhoitajat, perheterapeutit, fysioterapeutit ja toimintaterapeutit.
Usein lasten asioista huolehtivat monet eri viranomaiset, mutta tieto ei välttämättä liiku ja yhteistyö voi olla pirstaleista. Moniammatillisen yhteistyön pyörteissä lastensuojelussa lankoja pitävät käsissään aina viime kädessä sosiaalityöntekijät – he kantavat vastuun lasten asioista.
Heinonen selittää, että systeemisessä mallissa myös perheterapeutit tuotaisiin lastensuojelun tiimeihin vahvemmin mukaan.
– On tarve huolehtia siitä, että on moniammatillista osaamista saatavilla, kun mietitään lasten ja perheiden tuen tarpeita ja tehdään arvioita siitä, minkälainen tuki olisi kullekin lapselle ja perheelle hyvä sekä yksilöllisiä tarpeita vastaava, Heinonen pohtii.
– Siinä mielessä toivotan tervetulleeksi psykologien ammattitaidon, sillä se on ihan selvä, että lastensuojelun ammattilaiset eivät yksin siitä vastuusta selviä, mikä heille tällä hetkellä on asetettu. Kyllä he tarvitsevat yhteistoimintaa muiden ammattilaisten kanssa, hän jatkaa.
Heinosen mukaan nyt on tärkeä katsoa rauhassa, mitä oppeja valtakunnallinen LAPE-pilotointimalli tuo esille. Lastensuojelun keskusliiton kanta on Talentian kanssa yhteneväinen: keskeisintä on rajata asiakasmääriä.
Käytännössä sen voi tehdä vain palkkaamalla lisää sosiaalityöntekijöitä. Hän myöntää, että työntekijöiden saatavuudessa on ollut pulmia eri alueilla, koska lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työ on niin raskasta ja kuormittavaa, että monet uupuvat tai valitsevat jonkin muun sosiaalityön alan.
– Tähän pitäisi saada kulttuurinen muutos aikaan. Työtä ei tee yksin lastensuojelu, vaan kaikki perhe- ja sosiaalipalvelut yhdessä.
Lue lisää:
Lasten kiireellisistä sijoituspaikoista on pula koko maassa – sijaisäiti peräänkuuluttaa pysyvyyttä